Työpaikan ristiriidat kuormittavat usein koko työyhteisöä. Yhden henkilön käytös voi myrkyttää koko työpaikan ilmapiirin tai aiheuttaa muille turhaa kuormaa tekemättömillä töillä.
Tyypillinen ongelmatilanne työpaikoilla on työntekijän alisuoriutuminen: hän ei tee sitä, mitä työnkuva vaatisi, tuhlaa aikaansa toisarvoisiin töihin tai jää pahasti jälkeen tavoitteista. Muut joutuvat paikkailemaan hänen laiminlyöntejään.
Korona pakotti työpaikat polvilleen ja samalla ottamaan etätyöloikan. Varsinkin keskijohto joutui valtavan paineen alle tasapainoillessaan ylemmältä organisaatiotasolta tulevien vaatimusten ja toisaalta etätyössä olevien alaistensa johtamisen kanssa. Tilanteessa etenkin esihenkilöt olisivat tarvinneet, ja tarvitsevat edelleen, itse sparrausta selvitäkseen etätyöjohtajuuden asettamista haasteista.
Työkyvytön työntekijä on työnantajalle väistämättä kuluerä. Päivän sairauspoissaolosta aiheutuu työnantajalle keskimäärin 370 euron kustannus. Työkyvyn ennakollinen tukeminen hyödyttää työntekijää, työnantajaa ja koko yhteiskuntaa.
Whistleblowing-direktiivin pohjalta laadittu kansallinen ilmoittajansuojelulaki astui voimaan 1.1.2023 (1171/2022). Hyvin toteutettuna ilmoituskanavan kautta voidaan saada todella tärkeää tietoa organisaation käytänteistä, toimintatavoista ja aukoissa kontrollissa, joiden korjaaminen hyödyttää ja tehostaa koko työyhteisön toimintaa. Ilmoituskanavan hyötynä on myös kolmen kuukauden tietomonopoli ilmoituskanavan kautta tulleeseen tietoon, jolloin ehditään reagoida tilanteeseen organisaation sisällä. Seuraukset organisaatiolle ovat luonnollisesti vakavammat, jos ilmoittaja menee tiedon kanssa suoraan esimerkiksi iltapäivälehtien toimitukseen.
Kiinnostuitko?
VALO Partners Asianajotoimisto
Kalevankatu 14 C 12
00100 Helsinki
tel. 041 3111 953
Tilaa uutiskirje
Tilaa uutiskirje, niin saat ensimmäisten joukossa vinkkejä ja uutisia työoikeuden ja julkisten hankintojen ajankohtaisista aiheista.
