Työsopimukset ovat yritysten merkittävimpiä taloudellisia sopimuksia, joten työsopimusten laatimista ei tule pitää pelkkänä muodollisuutena. Tämä blogikirjoitus käsittelee yhtä rekrytointiprosessin tärkeintä vaihetta - työsopimuksen solmimista. Hyvin laadittu työsopimus luo perustan onnistuneelle työsuhteelle ja molempien osapuolten oikeusturvalle. Lue alta osakkaidemme Kiiran ja Alexan 5 parasta vinkkiä onnistuneen työsopimuksen laatimiseen. 

  1. Laadi työsopimus aina kirjallisesti 

Työsopimuksen laatiminen kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista on sekä työnantajan että työntekijän edun mukaista. Ongelmatilanteissa kirjallisesta sopimuksesta on nimittäin helppo tarkistaa, mitä työsuhteen ehdoista on sovittu ja näin välttyä monelta väärinkäsitykseltä ja riidalta. 

  1. Muista, että määräaikainen työsopimus vaatii perustellun syyn 

Työsopimukset tulee solmia toistaiseksi voimassa oleviksi, jollei työnantajalla ole perusteltua syytä työsuhteen määräaikaisuudelle. Hyväksyttävä peruste määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi työn projekti- tai kausiluonteisuus, vakituisen työntekijän sijaistaminen, työharjoittelu tai muu vastaava syy, jolla työn tilapäisyys voidaan perustella. Työnantajan tulee kirjata määräaikaisuuden peruste työsopimukseen huolellisesti. Jos työsopimus on solmittu työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.  

Työelämän pelisääntöihin on määräaikaisten työsuhteiden solmimisen osalta tulossa kuitenkin uuden hallitusohjelman myötä muutoksia, joilla on tarkoitus helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työsopimuslain nykyistä sääntelyä tullaan muuttamaan siten, että jatkossa määräaikainen työsopimus, joka on korkeintaan vuoden mittainen, ei vaadi enää erityistä perustetta. Uudistuksen voimaatuloa odotellessa määräaikaisuus vaatii vielä perustellun syyn. 

  1. Varmista, että työsopimus sisältää kaikki työsuhteen olennaiset ehdot 

Vaikka työsopimuslaki määrittää työsopimuksen minimiehdot, työsopimuksesta tulisi löytyä aina työsuhteen keskeiset ehdot, joita ovat: osapuolet, työnteon alkamisajankohta, työntekopaikka, työsuhteen muoto (toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen), koeaika, pääasialliset työtehtävät, työaika, palkka ja palkanmaksuajankohta, mahdollisesti sovellettava työehtosopimus, vuosiloman määräytyminen, irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste, päiväys ja molempien osapuolten allekirjoitus. Tehtävästä riippuen tarpeen voi olla lisäksi sopia työntekijän salassapitovelvoitteesta ja kilpailukiellosta sekä työnantajan immateriaalioikeuksista. 

Vaikka työsopimukset laadittaisiin työpaikan vakiopohjalle tai netistä saatavalle sopimuspohjalle, työnantajan tulisi aina varmistua siitä, että työsopimukseen kirjataan kaikki kulloisenkin työsuhteen olennaiset ehdot. Älä myöskään epäröi antaa työsopimuksen laatimista tai sen tarkastamista työoikeuteen erikoistuneelle asiantuntijalle. 

  1. Älä turhaan rajoita työnantajan direktio-oikeutta työsopimuksella 

Työnantajalla on direktio-oikeutensa nojalla oikeus määrätä miten, missä, milloin ja millä välinein työtä tehdään. Mitä yksityiskohtaisemmin työnteon ehdoista on sovittu työsopimuksessa, sitä suppeampi työnantajan direktio-oikeus on. Mikäli työnantaja määrää työsopimuksessa työntekijälle esim. kiinteän työntekopaikan, työajat, luontoisedut ja/tai yksityiskohtaiset työtehtävät, työnantaja tulee samalla rajoittaneeksi oikeuttaan tarvittaessa tehdä työsuhteen ehtoihin tarpeellisia muutoksia yksipuolisesti. 

Otetaanpa esimerkiksi tilanne, jossa työntekijän työsopimuksessa on sovittu työntekijän työskentelevän työnantajan tietyssä toimipisteessä ja kyseisen toimipisteen vuokrasopimus irtisanotaan, ja työnantaja muuttaa uusiin toimitiloihin. Kuvatussa tilanteessa työsopimuksessa sovittu kiinteä työntekopaikka sitoo työnantajaa, ja työntekijän työntekopaikan muuttaminen vaatii työntekijän suostumuksen tai irtisanomisperusteen. Jos siis työsopimukseen kirjataan kiinteä työntekopaikka, työnantajan tulisi samalla todeta työntekijän olevan velvoitettu työskentelemään myös muissa työnantajan toimipisteissä. Sama koskee työntekijän työtehtävien kirjaamista työsopimukseen. Vaikka työsopimuksessa todetaan työntekijän pääasialliset työtehtävät työsuhteen alussa, samalla tulisi todeta työntekijän olevan velvoitettu tekemään myös muita työnantajan määräämiä tehtäviä. 

Jotta työnantaja voi käyttää direktio-oikeuttaan ja tarvittaessa muuttaa työsuhteen ehtoja, työnantajan tulee tarkkaan harkita mitä nimenomaisia työsuhteen ehtoja työsopimuksiin on kulloinkin tarpeen kirjata ja miltä osin työsopimuksessa puolestaan riittää pelkkä viittaus työnantajan kulloinkin voimassa olevaan käytäntöön tai sisäisiin ohjeisiin.   

  1. Muista, että työsopimusta ei voida lähtökohtaisesti yksipuolisesti muuttaa 

Työnantaja ei pääsääntöisesti voi muuttaa työsopimukseen kirjattuja työntekijän työsuhteen ehtoja direktio-oikeutensa perusteella yksipuolisesti. Halutessaan muuttaa jotakin työsopimuksen olennaista ehtoa, asiasta tulee päästä sopimukseen työntekijän kanssa. Muussa tapauksessa työnantajalla tulee olla tuotannollis-taloudellinen irtisanomisperuste, jolla muutos perustellaan.  

VALO Partners Asianajotoimisto avustaa asiakkaita räätälöimään kulloiseenkin tarpeeseen sopivat työsopimukset sekä tarjoaa kokonaisvaltaista, ennakollista riskienhallintaa ja tukea kaikissa muissakin työoikeudellisissa kysymyksissä. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!