Kevään 2024 #PainavaSyy-lakot ovat olleet poliittisia lakkoja, joilla vastustetaan hallitusohjelman työlakeihin liittyviä muutoksia. Suunnitellut muutokset ovatkin olleet pitkästä aikaa varsin työnantajamyönteisiä. Tässä blogissa kerromme tärkeimmistä muutoksista, joita työlakeihin on hallitusohjelmassa kaavailtu.
Yritysten tulee valmistautua työlakien muutoksiin pysymällä ajan tasalla lainsäädännön kehityksestä, päivittämällä sisäisiä käytäntöjään niiden mukaisesti ja jalkauttamalla muutokset avainhenkilöille esimerkiksi koulutuksen muodossa. Näiden muutosten toteutuminen vaatii kuitenkin vielä huolellista lainvalmistelua, ja on mahdollista, että kaikki ehdotukset eivät toteudu sellaisenaan.
Irtisanomisten helpottaminen
Jatkossa työsuhteen irtisanomiseen riittäisi ”asiallinen” syy, kun tällä hetkellä laissa vaaditaan ”painavaa ja asiallista” syytä. Kukaan ei toistaiseksi tiedä, missä irtisanomiskynnys tulevaisuudessa menee. Toisaalta jo nyt syntyneen oikeuskäytännön perusteella tiedämme, minkälainen kynnys irtisanomiselle on vähintäänkin riittävä. Tuomioistuimet antavat lopulliset suuntaviivat sille, mihin irtisanomiskynnys asettuu tulevaisuudessa. Tarkoituksena on ollut kuitenkin irtisanomisten helpottaminen.
Valmistelu ei ole vielä käynnistynyt.
Paikallinen sopiminen
Hallituksen tavoitteena on tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on. Työlainsäädännöstä siis poistettaisiin paikallisen sopimisen kiellot, jotka koskevat järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä. Jatkossa sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö.
Tavoitteena on, että hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle kesäkuussa 2024. Lakimuutokset tulisivat suunnitelman mukaan pääosin voimaan 1.1.2025.
Muutokset yhteistoimintalakiin
Yhteistoimintalain soveltamisalaa laajennetaan koskemaan yrityksiä, joissa on 20 sijaan 50 työntekijää. Pienet yritykset jäisivät siten soveltamisalan ulkopuolelle.
Muutosneuvotteluiden vähimmäisajat puolitetaan. Kun nykyiset minimiajat ovat 14 päivää ja kuusi viikkoa tulisivat neuvotteluajat olemaan jatkossa yhden viikon ja kolme viikkoa.
Hallituksen esityksen on tarkoitus valmistua kesäkuussa 2024.
Takaisinottovelvollisuus
Takaisinottovelvollisuus poistuisi kokonaan alle 50 työntekijää työllistäviltä työnantajilta. Säännös syrjäyttäisi sen kanssa ristiriidassa olevat työehtosopimuksen määräykset. Takaisinottovelvollisuus on nyt neljä tai kuusi kuukautta riippuen työsuhteen kestosta.
Valmistelu ei ole vielä käynnistynyt.
Ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus
Ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton alle viiden päivän poissaoloissa. Työtapaturmista tai ammattitaudeista johtuvat sairauslomat olisivat poikkeus. Ehdotettu sääntö sovellettaisiin, jos sovellettava työehtosopimus ei toisin määrää.
Valmistelu ei ole vielä käynnistynyt.
Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ilman perusteita
Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen enintään vuodeksi ilman erityisiä perusteita olisi jatkossa mahdollista.
Valmistelu ei ole vielä käynnistynyt.
Lomautusilmoitusajan lyhentäminen
Lomautusilmoitusaikaa lyhennettäisiin 14 päivästä seitsemään päivään. Ilmoitusaika on kirjattu myös osaan työehtosopimuksia.
Valmistelu ei ole vielä käynnistynyt.
VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista, ennakollista riskienhallintaa ja toimii kumppanina haastavissa tilanteissa, kuten muutosneuvotteluissa, työsuhteen päättämistilanteissa, työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä, ulkoistamisissa ja työoikeudellisissa riita-asioissa sekä työelämän tietosuojakysymyksissä. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!