HR-johtajilta odotetaan yhä useammin toimenpiteiden taloudellista perustelua ja investointien tuoton osoittamista. Hankintalain 18.6.2026 voimaan astuneen tuoreen uudistuksen myötä poissulkeminen tarjouskilpailusta voi tarkoittaa menetettyä liikevaihtoa, joka on moninkertainen verrattuna siihen, mitä riskin ennaltaehkäisy olisi maksanut.
Esihenkilön roolista
Moni siirtyy esihenkilöksi olettaen, ettei mikään olennainen muutu, mitä nyt hyväksyy lomia ja allekirjoittaa pari paperia. Se, mikä todellisuudessa muuttuu, on näkökulma. Työnantajan edustajana toimiminen tarkoittaa, että kannat vastuun omasta johtamisestasi ja sen vaikutuksista koko organisaatiolle. Esihenkilö toimii työnantajan edustajana ja usein juridisessa mielessä vastuussa siitä, että työntekijän oikeudet toteutuvat ja että työntekijä noudattaa velvollisuuksiaan. Ongelman sivuuttaminen, säännön soveltamatta jättäminen tai tilanteeseen puuttumatta jääminen on johtamisratkaisu, josta seuraa oikeudellisia vaikutuksia. Näillä ratkaisuilla esihenkilö kaivaa tulevaisuuden kuoppia itselleen, edustamalleen organisaatiolle ja myös johdettavalle.
Huonot johtamisvalinnat hankintalain poissulkemisperusteina?
Havaintojemme mukaan esihenkilöt ja työnantajan edustajat eivät useinkaan ole tietoisia siitä, kuinka suuria riskejä arjen tavanomaisilta vaikuttaviin työsuhdepäätöksiin liittyy. Kun työoikeudelliset riskit aktualisoituvat, panokset voivat olla kovemmat kuin kukaan oletti: pahimmillaan kyse on henkilökohtaisesta rikosvastuusta ja seurauksista, jotka voivat vaarantaa koko yrityksen olemassaolon. Tietyt työoikeudelliset riskit kohdistuvat suoraan esihenkilöön henkilökohtaisesti ei vain organisaatioon, vaikka usein nämä riskit kietoutuvat yhteen.
Organisaation johdolle saattaa tulla yllätyksenä se, että julkisissa tarjouskilpailuissa on työoikeuteen liittyviä pakollisia poissulkemisperusteita eli perusteita, joiden nojalla julkinen hankintayksikkö voi olla pakotettu sulkemaan yrityksen pois tarjouskilpailusta. Esimerkiksi yritys, jonka toimitusjohtaja tai johtoryhmän jäsen on tuomittu häirintään puuttumatta jättämisestä seuranneesta työturvallisuusrikoksesta, voidaan joutua sulkemaan julkisista kilpailutuksista riippumatta siitä, olisiko tarjous muutoin paras. Oikeuskäytännössä työturvallisuusrikos saattaa aktualisoitua esimerkiksi siitä, että esihenkilö ei ole selvittänyt riittävästi havaitsemaansa häirintää vaan on ohjannut esimerkiksi työterveyspsykologin juttusille eikä asiaan ole johdon taholta puututtu. Pakollinen poissulkemisperuste on voimassa viisi vuotta lainvoimaisen tuomion antamisesta, joten vaikutus ei ulotu vain yksittäiseen tarjouskilpailuun.
Pakollisia poissulkemisperusteita julkisissa kilpailutuksissa ovat esimerkiksi työturvallisuusrikos, työaikasuojelurikos ja työsyrjintä. Lakisääteinen velvoite ja liiketoiminnan etu osoittavat tässä samaan suuntaan. Joillekin yrityksille, joiden asiakaskunta on pääosin muodostunut julkisista organisaatioista, kilpailutuksista poissulkeminen on käytännössä voinut tarkoittaa koko liiketoiminnan loppumista vähintään viideksi vuodeksi. Tätä riskiä harva toimija on ymmärtänyt etukäteen.
Harkinnanvaraisissa poissulkemisperusteissa kyseessä ei tarvitse olla rikos vaan poissulkemisperusteena voi olla periaatteessa kaikenlaiset työlainsäädännön rikkomukset, kuten esimerkiksi työsuhteen perusteeton päättäminen, yhteistoimintalain velvoitteiden rikkominen tai erilaisiin palkkasaataviin liittyvät laiminlyönnit.
Nykyisessä mediaympäristössä viranomaistutkinta tai julkisuuteen vuotava tapaus voi vahingoittaa työnantajan mainetta enemmän kuin mikään lain nimenomainen sanktio. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa leviävä kertomus syrjivästä rekrytointitilanteesta tai julkisuuteen päätyvä häirintäselvitys voi karkottaa asiakkaita ja rekrytointikohteita pitkäksi aikaa.
Dokumentointi on HR:lle ja esihenkilöille poikkeuksellisen kustannustehokas keino tehdä enemmän vähemmällä
Dokumentointi ei ole byrokratiaa vaan käytännön riskienhallintaa ja parasta sellaista, mitä esihenkilöllä on käytössään. Syy on yksinkertainen. Kiistetty suullinen ohje ei käytännössä ole olemassa, kirjaamaton kehityskeskustelu ei ole todiste, ja varoitus, jonka antamista ei pystytä osoittamaan, on riitatilanteessa arvoton. Työnantaja, jolla on parhaat tosiasialliset perusteet, muttei kirjallista jälkeä, on altavastaajana oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin ei punnitse sitä, mikä todella tapahtui, vaan sitä, mikä pystytään näyttämään toteen.
Asetelma toistuu koko työsuhteen elinkaaressa: ohjeet on annettava todennettavasti, alisuoriutumiseen puuttuminen rakentuu dokumentoiduille keskusteluille, kuormitustilanteen kirjatut havainnot ja toimet osoittavat työturvallisuusvelvoitteen täyttämisen, ja päättämisvaiheessa myös kuuleminen on dokumentoitava. Dokumentointi ei tarkoita lisää byrokratiaa vaan oikeiden asioiden kirjaamista oikeaan aikaan: lyhyt muistio keskustelusta, sähköposti perään, varoitus, kirjattu havainto kuormituksesta.
VALO Työoikeus × hankinnat webinaari: Kesäkuun 2026 lakimuutos muuttaa työoikeudelliset riskit hankintaoikeudellisiksi 12.8.2026 klo 9–10.00
Tavanomaiselta vaikuttava työsuhdepäätös voi tulla yritykselle moninkertaisesti kalliimmaksi kesäkuun 2026 hankintalakimuutoksen myötä. Kukaan organisaatiosta ei välttämättä osaa etukäteen olettaa, että työsuhteeseen liittyvän ratkaisun myötä organisaatio voidaan joutua sulkemaan viideksi vuodeksi tarjouskilpailuista. Työoikeudellinen laiminlyönti voi siten heijastua suoraan liiketoimintaan ja pahimmillaan viedä pohjan liiketoiminnalta.
Webinaarissa käymme läpi, miten työoikeudellinen riski muuttuu hankintaoikeudelliseksi riskiksi. Tarkastelemme pakollisia poissulkemisperusteita työturvallisuusrikosta, työaikasuojelurikosta ja työsyrjintää ja erityisesti sitä, miten ne ehkäistään. Lisäksi keskitymme harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin, kuten työsuhteen perusteettomaan päättämiseen, yhteistoimintavelvoitteiden rikkomiseen ja palkkasaatavia koskeviin laiminlyönteihin, sekä siihen, miten dokumentointi rakentaa yritykselle konkreettisen juridisen selkänojan näiden tilanteiden varalle.
Tunnissa saat selkeän kuvan siitä, missä työoikeuden ja hankintalain riskit kohtaavat ja mitä niiden ennaltaehkäisy edellyttää.
Ohjelma klo 9-10.00
- Työoikeudellisen rikkomuksen heijastuminen liiketoimintaan – uudet kesäkuussa 2026 voimaan tulleet hankintalain poissulkemisperusteet ja mitä poissulkeminen tarkoittaa yritykselle, jonka asiakkaat ovat julkisia hankintayksiköitä.
- Pakolliset poissulkemisperusteet ja niiden ehkäisy: Työturvallisuusrikos, työaikasuojelurikos ja työsyrjintä.
- Harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden (mm. perusteeton päättäminen, yhteistoimintavelvoitteiden rikkominen, palkkasaatavalaiminlyönnit) ehkäisy dokumentoinnin keinoin - konkreettiset esimerkit juridisen selkänojan rakentamiseen.
Ilmoittaudu mukaan täältä!
-Alexa Kavasto, työoikeusjuristi
