Alexa Kavasto, tekijä sivustolla VALO Partners Asianajotoimisto

23/01/2026

Työoikeudelliset muutokset 2026 – mitä työnantajien on hyvä tietää?

Työoikeudellinen sääntely on voimakkaassa muutoksessa, ja vuosi 2026 tuo työnantajille useita merkittäviä uudistuksia. Osa muutoksista tuli voimaan jo vuoden 2026 alusta, osan voimaantuloajankohta on tiedossa ja osa on vielä lainsäädäntöprosessissa.

Uudistukset koskevat muun muassa irtisanomisperusteita, palkka-avoimuutta, määräaikaisia työsopimuksia, lomautuksia sekä henkilöstön hallintoedustusta. Muutokset edellyttävät organisaatioilta ennakointia ja käytäntöjen päivittämistä.

Lakiuudistusten yhteydessä on erittäin tärkeää huomioida myös työehtosopimusten määräykset ja olla tietoinen niiden suhteesta muuttuneeseen lainsäädäntöön. Alla olevassa katsauksessa sekä tulevassa aihetta käsittelevässä webinaarissa annamme vastauksia myös näihin kysymyksiin.

Irtisanomiskynnyksen laskeminen henkilöperusteisissa päättämisissä

Henkilöperusteinen irtisanominen muuttui vuoden 2026 alusta

Aiemmin työntekijän irtisanominen edellytti asiallista ja painavaa syytä. Vuoden 2026 alusta lähtien laki edellyttää enää asiallista syytä. Syrjivät, mielivaltaiset, vähäiset tai yleisen hyvän tavan vastaiset perusteet ovat edelleen kiellettyjä.

Käytännössä muutoksella on merkittävä vaikutus nimenomaan pk-yrityksiin ja esimerkiksi alisuoriutumistilanteisiin niissä. Lähtökohtaisesti työnantajan ei myöskään enää tarvitse selvittää muun työn tarjoamismahdollisuutta irtisanomisen vaihtoehtona alisuoriutumistilanteissa. Varoittamisvelvollisuus pysyy sen sijaan ennallaan, ja sen merkitys saattaa jopa korostua.

Suhde työehtosopimusmääräyksiin

Osa työehtosopimuksista sisältää määräyksiä irtisanomiskynnyksestä, ja osassa viitataan edelleen asialliseen ja painavaan syyhyn. Tällöin noudatetaan työehtosopimusta ja sovelletaan vanhaa, tiukempaa linjaa.

Muutokset takaisinottovelvollisuuteen, määräaikaisiin työsopimuksiin, lomautusilmoitusaikaan ja säästövapaisiin

Takaisinottovelvollisuus

Takaisinottovelvollisuus on poistumassa alle 50 henkilöä säännöllisesti työllistäviltä organisaatioilta. Muutos keventää erityisesti pienten ja keskisuurten työnantajien velvoitteita tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa. Nykyisin velvoite koskee kaikkia organisaatioita.

Määräaikaiset työsopimukset

Määräaikaisten työsuhteiden solmimista helpotetaan. Jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä tai jos edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.

Sopimuksia saisi tehdä yhteensä kolme, mutta niiden yhteenlaskettu kokonaiskesto ei saisi ylittää yhtä vuotta. Työnantajan aloitteesta ehdotettavan sääntelyn vastaisesti tehtyä määräaikaista työsopimusta olisi pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

On arvioitu, että lakimuutoksesta aiheutuva määräaikaisuuksien lisääntyminen voi johtaa syrjintäväitteiden lisääntymiseen. Tähän on syytä valmistautua työpaikoilla tarkistamalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien ajantasaisuus sekä päivittämällä rekrytointiohjeistukset.

Lomautusilmoitusajat

Lomautusilmoitusajat olisivat puolittumassa. Hallituksen esityksen mukaan työnantajan ei tarvitse noudattaa pidempää ilmoitusaikaa silloinkaan, jos ilmoitusajasta olisi sovittu paremmin työehtosopimuksessa.

Edellä mainituista muutoksista on annettu hallituksen esitys 15.1.2026, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026.

Säästövapaa

Jatkossa työnantaja päättää säästövapaan pitämisen ajankohdan, mikäli asiasta ei päästä sopimukseen. Tällä hetkellä työntekijä saa lain mukaan viime kädessä päättää, milloin hän haluaa säästövapaan pitää.

Edellä mainitut lakimuutokset ovat valmistelussa, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan vielä vuoden 2026 kuluessa.

Työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinti Työturvallisuuskeskukselle

Työpaikkojen työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevien tietojen rekisteröinti- ja luovutustehtävä siirtyy yksinomaan Työturvallisuuskeskukselle 2.4.2026. Lakimuutoksen myötä ilmoitusvelvollisuus muuttuu vapaaehtoiseksi alle kymmenen työntekijää työllistäville työnantajille.

Palkka-avoimuusdirektiivi saatetaan kansallisesti voimaan

Palkka-avoimuusdirektiivin on tarkoitus astua Suomessa kansallisesti voimaan 7.6.2026 mennessä tasa-arvolakiin tehtävillä muutoksilla. Muutokset koskevat kaikkia työnantajia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Käytännön toimet työpaikoilla liittyvät palkkausjärjestelmän ja roolikuvauksien päivittämiseen, palkkakartoituksen toteuttamiseen sekä mahdollisten palkkaerojen syiden analysointiin. Jatkossa kaikilla työnantajilla on oltava palkkarakenteet, joilla varmistetaan, etteivät palkkaerot samassa tai samanarvoisessa työssä johdu sukupuolesta.

Myös tehtävänimikkeiden ja työpaikkailmoitusten on oltava sukupuolineutraaleja. Työnantajan on lisäksi työntekijän pyynnöstä annettava kirjallisesti tieto työntekijän yksilöllisestä palkkatasosta sekä hänen kanssaan samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltyinä.

Rekrytointivaiheessa työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle alkupalkka tai palkkahaitari, eikä työnantaja saa kysyä työnhakijan aiempaa palkkatasoa.

Uudet raportointivelvoitteet koskevat vähintään 100 työntekijän organisaatioita.

Henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisraja alenee

Yhteistoimintalain säännöksiä henkilöstön hallintoedustuksesta sovelletaan nykyisin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Hallitus on linjannut, että soveltamisraja alennetaan 100 työntekijää työllistäviin organisaatioihin.

Hallintoedustus tulee jatkossa toteuttaa hallituksessa tai johtoryhmässä. Lisäksi luovutaan nykyisestä sopimukseen perustuvasta henkilöstön hallintoedustuksesta yhteistoimintalain tasolla. Arvioitu esittelyviikko on tällä hetkellä viikko 16.

 VALO Partnersin neuvontapalvelut 

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista, ennakollista riskienhallintaa ja toimii kumppanina haastavissa tilanteissa, sekä muuttuvissa toimintaympäristöissä, kuten muutosneuvotteluissa, työsuhteen päättämistilanteissa, työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä ja työoikeudellisissa riita-asioissa sekä työelämän tietosuojakysymyksissä. 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme varaamalla maksuton alkukartoitus, joka ei sido teitä mihinkään.

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä. 

- Alexa Kavasto, työoikeusjuristi, osakas

17/11/2025

Etätyö ja sen juridiikka – ohjeistukset ovat avain riskien hallintaan

Miksi etätyöstä kannattaa sopia selkeästi?

Viimeaikaiset somekohut – kuten Kelan etätyökäytäntöjen ympärille noussut keskustelu – muistuttavat, että etätyö on viestintäkysymysten lisäksi myös juridinen kysymys. Vuorovaikutus, juridiikka ja viestintä vaativat organisaatiolta selkeitä ohjeistuksia, jotta ne toimivat. Selkeät pelisäännöt ja ohjeistukset eivät ole byrokratiaa vaan riskienhallintaa.

Lähtökohtana etätyöstä sovittaessa on sopimusvapaus. Etätyötä voidaan edellyttää osana työntekijän alkuperäistä toimenkuvaa, tai siihen voidaan siirtyä myöhemmin vapaaehtoisesti. Molemmissa tilanteissa on olennaisen tärkeää sopia etätyön ehdoista kirjallisesti.

Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet säilyvät etätyössä

Vaikka työ tehdään etänä, työnantajan oikeudet ja velvollisuudet eivät vähene. Työnantajalla on edelleen direktio-oikeus eli oikeus johtaa ja valvoa työtä. Etätyössä korostuvat suorituksen johtaminen, selkeät tavoitteet ja niiden seuranta.

Myös työturvallisuuslain mukaiset velvollisuudet säilyvät täysimääräisinä riippumatta työntekopaikasta. Työnantajan on huolehdittava työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä, vaikka työ tehtäisiin kotona. Käytännössä nämä velvoitteet voidaan osoittaa dokumentoiduilla ohjeistuksilla.

Työturvallisuuden varmistaminen etätyössä tarkoittaa muun muassa ergonomian, työajan seurannan, kuormituksen arvioinnin ja psykososiaalisten riskien huomioimista. Yhteiset säännöt ja toimintaprosessit ovat etätyön onnistumisen edellytys.

Etätyön johtamisen haasteet

Esihenkilön tulee pystyä arvioimaan työsuoritusten laatua, tukemaan työntekijöitä ja ylläpitämään yhteisön työilmapiiriä myös etänä. Tämä on kieltämättä paljon vaadittu. Etäjohtamisessa korostuvatkin erityisesti tavoitettavuus, säännöllinen yhteydenpito ja nopea reagointi.

Miksi hyvät etätyöohjeet ovat tärkeät?

Selkeät etätyöohjeet vähentävät juridisia riskejä merkittävästi. Ne auttavat varmistamaan, että:

etätyön järjestelyt ovat yhdenmukaisia ja tasapuolisia
toiminta on työlainsäädännön mukaista
työturvallisuusvelvoitteet toteutuvat etänä

Etätyöohjeistuksen laatimisessa on tärkeää valmistella ja käsitellä ohjeistus yhteistyössä henkilöstön kanssa. Samalla tulee huomioida mahdolliset työehtosopimuksen määräykset, jotka voivat asettaa reunaehtoja etätyön järjestämiselle.

Käytännön tarkistuslista: Mitä hyvään etätyöohjeistukseen tulisi sisällyttää?

Etätyön perusteet

Etätyön luonne ja määrä (esim. kuinka monta päivää viikossa)
Etätyön soveltamisen kesto (määräajaksi vai toistaiseksi – usein kannattaa aloittaa määräajalla ja tarkistaa tilanne sen jälkeen)
Kenelle etätyö on mahdollista ja millä edellytyksillä

Työn tekemisen käytännöt

Työn tekemisen paikka (koti, julkiset tilat, muut hyväksytyt paikat)
Työn tekemisen aika sekä aika, jolloin työntekijän on oltava tavoitettavissa
Käynnit työpaikalla (kuinka usein edellytetään läsnäoloa toimistolla)

Taloudelliset ja vakuutuskäytännöt

Matkustuskorvauskäytännöt (mistä työmatka alkaa etätyötilanteessa, kun työpaikka saattaa olla koti)
Vakuutuskäytännöt (mitä työnantajan vakuutus korvaa etätyötilanteessa, tarvitaanko lisävakuutuksia)

Viestintä ja seuranta

Viestinnän muodot (miten ja millä välinein yhteydenpito hoidetaan)
Työn etenemisen seuranta (esim. työpäiväkirjan avulla, raportointikäytännöt)
Mahdollisuus tarkastuskäyntiin etätyöpisteeseen

Työturvallisuus

Henkinen työturvallisuus (säännöllinen yhteydenpito, kuormituksen seuranta)
Fyysinen työturvallisuus (ergonomia etätyöpisteessä, työympäristön turvallisuus)
Mahdollisuus työterveyshuollon konsultaatioon etätyöjärjestelyistä

Tietoturva ja -suoja

Tietoturvakäytännöt (viittaus olemassa oleviin ohjeisiin)
Salassapitovelvollisuus ja tietosuoja etätyössä

VALO Partnersin neuvontapalvelut

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista, ennakollista riskienhallintaa ja toimii kumppanina haastavissa tilanteissa, kuten muutosneuvotteluissa, työsuhteen päättämistilanteissa, työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä, ulkoistamisissa ja työoikeudellisissa riita-asioissa sekä työelämän tietosuojakysymyksissä.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme varaamalla maksuton alkukartoitus, joka ei sido teitä mihinkään. Autamme mielellämme laatimaan organisaatiollenne perustellut, toimivat ja juridiset riskit minimoivat etätyöohjeistukset.

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

- Alexa Kavasto, työoikeusjuristi, osakas

03/09/2025

Suoriutumisen johtaminen vaatii kulttuurin muutosta

Urheiluhenkeä työpaikoille, kiitos!

Kuvittele jalkapallojoukkue, jossa valmentaja ei koskaan anna palautetta eikä kerro, missä roolissa pelaajat kentällä ovat tai mitä heidän tulisi kentällä tehdä. Tai pelaajat, jotka murjottavat pukukopissa, koska ahdistuvat valmentajan puoliajalla antamasta korjaavasta palautteesta tai siitä, että sataa ja valmentaja ei tee asialle mitään. Niinpä kaikki pelaajat hakisivat saikkulapun ja kieltäytyisivät pelaamasta. Tämä olisi ennenkuulumatonta jalkapallossa ja oikeastaan kaikessa urheilussa - työelämässä ei niinkään.

Lepsu esihenkilö, joka ei anna palautetta. Turhautunut työntekijä, joka ei tiedä rooliaan. Sairauspoissaolon hakeminen kyseenalaisin syin. Kaikki valitettavan tuttuja ilmiöitä monen työpaikalla.

Vastuun kantoa ja yhteiseen hiileen puhaltamista

Siinä missä ammattijalkapalloilijalta vaaditaan aktiivisuutta ja vastuun kantamista koko joukkueen menestyksestä, myös työntekijä voi olla aktiivinen toimija oman ja koko työyhteisön suoriutumisen johtamisessa. Jokaisen pitäisi kantaa vastuuta ja vastakkainasettelusta olisi syytä pyrkiä eroon.

Työelämässä pitäisi normalisoida suoriutumiseen liittyvää keskustelua urheilun tapaan. Tavoitteiden asettamista ja mittaamista tulisi käsitellä osana työyhteisöjen normaalia arkea, koska siitähän juuri esihenkilötyössä on kyse. Jos korjaavaa palautetta ei anneta, ei voi kehittyä. Pienet ärsytykset ja epäselvyydet kasaantuvat, ja lopulta koko työyhteisö kärsii.

"Potkulaista" tasapainoa työelämän vastuisiin?

Vuoden 2026 alussa voimaan astuva irtisanomiskynnyksen madaltaminen tuo organisaatioiden varoituskäytäntöihin, esihenkilötyöhön ja suorituksen johtamiseen muutoksia. Mediassa närää on herättänyt tämä irtisanomiskynnyksen alentuminen, jota on kutsuttu ns. ”potkulaiksi”. Lakimuutos tasapainottaa mielestäni kummankin osapuolen velvollisuuksia ja on siksi varsin tervetullut. Työyhteisö on sanansa mukaisesti y h t e i s ö, jossa kukaan yhteisön jäsen ei voi vain tuijotella omaan napaansa. Siksi suorituksen johtamisessa tarvitaan niin työntekijätaitoja kuin myös esihenkilötaitoja.

Jatkossakin työnantajalta vaaditaan ennakollista puuttumista ja ehkäpä vielä selkeämpää otetta tavoitteiden asettamisessa. Esihenkilön tehtävänä on varmistua siitä, että työntekijällä on selkeät tavoitteet ja hän ymmärtää, mitä hänen työnkuvaansa kuuluu. Liian usein viestintä jää puolitiehen ja ajatellaan kuten vähän kuten parisuhteessakin, että ”kyllä nyt pitäisi ymmärtää ihan ilman sanomistakin.”

Fiksu menetelmä, henkilökohtainen skarppaus

Tavoitteiden asettamisen yhteydessä voidaan hyödyntää esimerkiksi SMART-menetelmää ja niin sanottua PIP-ohjelmaa (= Performance Improvement Plan) eli henkilökohtaista skarppaussuunnitelmaa. PIP-ohjelmassa määritellään selkeästi ne alueet, joissa suorituskykyä tulee parantaa, asetetaan konkreettiset tavoitteet SMART-menetelmää hyödyntäen, kuvataan tuki ja resurssit, joita työntekijä saa tavoitteidensa saavuttamiseksi, sekä kerrotaan myös mahdolliset seuraukset, jos tavoitteita ei saavuteta. PIP on osa rakentavaa palauteprosessia, jonka tarkoituksena on auttaa työntekijää kehittymään ja onnistumaan tehtävässään. Toisaalta suunnitelma käy myös varoituksesta, mikäli se on irtisanomisuhkainen.

Urheilussa suorituksen mittaaminen on arkipäivää ja tulosvastuu paitsi valmentajalla, myös kullakin joukkueen jäsenellä, roolista huolimatta. Voittava joukkue kaipaa jämäkkyyttä sekä valmentamiseen että vastuun kantoa myös pelaajilta. Samanlaista urheiluhenkeä toivoisin näkeväni myös työelämässä. Ilman selkeitä tavoitteita ja rehellistä palautetta työelämänkään joukkue ei menesty.

VALO Partnersin neuvontapalvelut

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista, ennakollista riskienhallintaa ja toimii kumppanina haastavissa tilanteissa, kuten muutosneuvotteluissa, työsuhteen päättämistilanteissa, työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä, ulkoistamisissa ja työoikeudellisissa riita-asioissa sekä työelämän tietosuojakysymyksissä. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

- Alexa Kavasto, työoikeusjuristi

17/04/2025

Irtisanominen – Business as usual?

YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen mukaan jokaisella ihmisellä on ihmisarvo. Ihmisarvoaan ei voi menettää, eikä sitä tarvitse ansaita. Miksi työsuhteen päättämistilanteissa monen kokemus on ollut siitä huolimatta se, kuin ihmisarvo olisi pyyhitty pois?

Työsuhteen päättämisprosessi on organisaation strateginen valinta!

Jos esihenkilö tai HR sanoo, että irtisanominen on aina "business as usual", hälytyskellojen tulisi soida. Jokainen irtisanominen on myös viesti muulle henkilöstölle: näin me kohtelemme työntekijöitämme, myös silloin kun yhteistyö ei jatku.

Päättämistilanteessa kyse on organisaation arvojen testaamisesta käytännössä. Jos organisaation arvona on vastuun kantaminen ihmisistä, voidaan perustellusti sanoa, että näiden arvojen testaaminen päättämistilanteessa on tosielämän tulikoe.

Tunteita, yök!

Vaikeat päätökset tulisi tehdä järjellä, mutta viestintä tunteella. Esihenkilölle tilanne on usein yksi uran vaikeimmista: uskallanko olla aidosti läsnä, kun työntekijälle kerrotaan huonot uutiset? Yritänkö pitää vaan ”asiat asioina” – linjan? Älä yritä. On inhimillistä, että vaikeisiin keskusteluihin liittyy vaikeita tunteita. Neuvon esihenkilöitä sanomaan sen tilanteessa ääneen. Myös lähtevän työntekijän tunteilla, kuten surulla, pettymyksellä ja suuttumuksella on positiivinen tehtävä. Ne auttavat meitä käsittelemään muutostilannetta, luopumaan vanhasta ja suojelevat identiteettiämme. Hyväksy se, että työntekijä kokee työsuhteen päättämisen aluksi henkilökohtaisesti, vaikka perusteet olisivat kuinka objektiivisia tahansa. Päättämistilanteen empaattinen hoitaminen ei poista työntekijän kannalta kurjaa päätöstä, mutta se voi pehmentää sen vaikutuksia ja jättää tunteen siitä, että hänet nähtiin kokonaisuutena eikä vain rivinä Excelissä.

Ajankohtaiset lakimuutokset haastavat työnantajan pito- ja vetovoiman

Päättämistilanteisiin liittyy myös ajankohtainen työsopimuslakiin kaavailtu lakimuutos henkilökohtaisiin päättämisperusteisiin, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Jatkossa irtisanomisperusteeksi riittäisi asiallisen ja painavan syyn sijaan pelkkä asiallinen syy, eikä työnantajalla olisi myöskään velvollisuutta selvittää mahdollisuutta tarjota työntekijälle muuta työtä. Muutos voi lisätä epämääräisyydessään ja ennakoimattomuudessaan vastakkainasettelua työnantajan ja työntekijän välillä. Tässä tilanteessa päättämisprosessin hoitaminen juridisesti oikein, avoimesti ja inhimillisesti korostuu entisestään.

Myös 1.7.2025 voimaan tuleva yhteistoimintalain uudistus tuo merkittäviä muutoksia kollektiivisia irtisanomistilanteita edeltävään neuvotteluvelvoitteeseen, joka haastaa osaltaan työntekijäkokemusta. Yhteistoimintalain soveltamisalaa kavennetaan siten, että jatkossa se koskisi vain yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Pienemmissä, 20–49 työntekijää säännöllisesti työllistävissä yrityksissä lakia sovellettaisiin vain hyvin rajatusti. Samalla vähimmäisneuvotteluajat puolitettaisiin. Nopeutettu rytmi ja rajallisemmat osallistumismahdollisuudet voivat kuitenkin lisätä työntekijöiden epäluottamusta ja kokemusta siitä, ettei heidän ääntään ehditä tai haluta kuulla.

Juuri tällaisessa tilanteessa työnantajan kyky viestiä avoimesti ja kohdata työntekijät kunnioittavasti korostuvat entisestään. Organisaatiokulttuuria ei kuitenkaan rakenneta pykälillä, joten vastuullisesti toimivat organisaatiot toteuttavat prosessit muutoksista huolimatta työntekijöitä kunnioittaen ja omaa työnantajamielikuvaa siinä sivussa vahvistaen.

Jätä ovi auki!

Hyvin hoidettu työsuhteen päättäminen ei sulje ovea, vaan jättää sen raolleen. Kun päättämistilanteet hoidetaan läpinäkyvästi, työntekijää kunnioittavasti ja aidosti kuunnellen, syntyy työntekijälle tunne siitä, että hänet kohdataan ihmisenä, ei pelkkänä kustannuseränä.

Konkreettinen työntekijälle päättämistilanteessa tarjottava tuki, kuten uravalmennus, muutosturva tai eropaketti, kertovat arvostuksesta ja vastuullisuudesta, sekä toivottavasti myös yhteydenpidon jatkumisesta.

VALO Partnersin neuvontapalvelut

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

- Alexa Kavasto, työoikeusjuristi

11/03/2025

Työsuhteen ehtojen muuttaminen: Mitä työnantajan ja työntekijän tulee tietää?

Työsuhteen ehtojen muuttamisella tarkoitetaan työsopimuksen ehtojen muuttamista joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta. Pääsääntöisesti sopimukset sitovat sellaisinaan, eikä niiden yksipuolinen muuttaminen ole mahdollista ilman perusteltua syytä tai molempien osapuolten suostumusta. Työsuhteen olennaisina ehtoina pidetään työsopimuksessa nimenomaisesti sovittuja seikkoja, kuten työnkuvaa, palkkaa ja työaikaa. Tämän lisäksi olennaisiksi ehdoiksi voidaan lukea myös työsuhteessa vakiintuneet käytännöt, jotka ovat syntyneet pitkäaikaisen ja säännöllisen toimintatavan myötä ja saavuttaneet sopimuksen kaltaisen sitovuuden.

Esimerkiksi ratkaisu KKO 2021:76, jossa korkein oikeus katsoi, että osapuolten välillä pitkän aikaa ja johdonmukaisesti noudatettu selkeä taukokäytäntö oli vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi. Työpaikalla oli vuodesta 1995 noudatettu käytäntöä, jonka mukaan raskasta lajittelutyötä tekevät työntekijät saivat päivittäin pitää lakisääteisiä ja työehtosopimuksessa määrättyjä taukoja pidemmät yhteensä 23 minuutin pituiset palkalliset, työaikaan kuuluvat tauot. Kun tauot muodostivat olennaisen työsuhteen ehdon, työnantajalla ei ollut ollut oikeutta muuttaa käytäntöä yksipuolisella määräyksellään.
Seuraavaksi käsitellään kolme tapaa, joilla työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa.

1. Muutos sopimalla

Jos työnantaja haluaa muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja, se edellyttää työntekijän suostumusta. Mikäli työsopimus ei anna mahdollisuutta työsuhteen ehtoa on ehdottoman kannattavaa käyttää hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja hyödyksi, ja pyrkiä neuvottelemaan ehdon muuttamisesta yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa. Neuvotteluissa on kuitenkin aina huomioitava se, että työehtosopimukset ja pakottava lainsäädäntö voivat asettaa rajoituksia työnantajan mahdollisuudelle muuttaa työsuhteen ehtoja.

2. Muutokset työnjohto-oikeuden nojalla

Työnantajalla on tietyissä rajoissa oikeus muuttaa työsuhteen ehtoja yksipuolisesti käyttämällä työnjohto-oikeuttaan. Työnjohto-oikeuden laajuus selviää ottamalla työsopimus tarkasteluun ja katsomalla ensin mihin se taipuu ja pohtimalla onko jokin noudatettu käytäntö päässyt vakiintumaan. Olennaista ehtoa ei voi noin vain työnjohto-oikeuden perusteella muuttaa.
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2023:76 arvioitiin työnantajan oikeutta muuttaa työntekijöiden työaikamuotoa ja lisätä työpäivään puolen tunnin palkaton ruokatunti työnjohto-oikeuden nojalla. Korkein oikeus arvioi, että työaikamuotoa koskeva työaikaehto oli olennainen ja katsoi työnantajan menetelleen työsopimusten vastaisesti määrätessään yksipuolisesti työaikamuodon muuttamisesta tapauksessa kuvatulla tavalla.
Korkeimman oikeuden ratkaisun kuten aiempienkin ratkaisujen perusteella työnantajan työnjohto-oikeuden laajuus määräytyy keskeisesti sen perusteella, mitä työsopimuksessa on sovittu. Työsopimusta laadittaessa onkin suositeltavaa välttää liian yksityiskohtaisten määräysten kirjaamista, jotta joustavuus säilyy mahdollisten tulevien muutosten varalta.

3. Muutos irtisanomisperusteella

Tietyissä tilanteissa työnantaja voi muuttaa työsuhteen ehtoja yksipuolisesti, jos sillä on irtisanomisperuste. Irtisanomisperuste voi olla työntekijän henkilöön liittyvä tai tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin perustuva kollektiivinen irtisanomisperuste.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos työnantaja voisi irtisanoa työntekijän kyseisellä perusteella, sen on myös mahdollista tarjota lievempää vaihtoehtoa, kuten ehtojen muuttamista. Tämän tyyppinen muutos voi kuitenkin tulla voimaan vasta yhteistoimintalain mukaisten muutosneuvottelujen ja irtisanomisajan kuluttua. Työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen rinnastuu tosiasiallisesti vanhan työsopimuksen irtisanomiseen ja uuden työsopimuksen tarjoamiseen.
Korkein oikeus on linjannut, että työsuhteen olennaisten ehtojen yksipuolinen muuttaminen rinnastuu työvoiman vähentämiseen myös yhteistoimintalain mukaisen hyvitysvelvollisuuden kannalta. Tapauksessa 2021:17 työnantaja oli muuttanut työntekijöiden ruokataukoa ja työajan alkamisaikaa yksipuolisesti työnjohto-oikeuden perusteella ja käynyt vain ns. ”kevyet” yhteistoimintaneuvottelut. Korkein oikeus katsoi, että työnantajan toimenpiteessä oli ollut kyse työntekijän irtisanomisperusteella tapahtuneesta ehtomuutoksesta, joka rinnastuu työntekijän irtisanomiseen. Koska työnantaja ei ollut noudattanut tätä menettelyä, työntekijöille määrättiin hyvitys, vaikka heidän työsuhteensa eivät päättyneet. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa käydä ns. varmuuden vuoksi määräaikoihin ja määrämuotoihin sidotut ”vähentämisneuvottelut” riskien välttämiseksi.

Lopuksi

Työsuhteen ehtojen muuttaminen ei ole yksinkertainen prosessi, ja siihen liittyy useita oikeudellisia reunaehtoja ja hankalia kysymyksiä. Työnantajan ja työntekijän välillä vallitseva sopimus lähtökohtaisesti sitoo osapuolia, eikä sen ehtoja voida muuttaa yksipuolisesti. Jos muutos on tarpeellinen, se voidaan toteuttaa joko sopimalla, työnjohto-oikeuden puitteissa tai irtisanomisperusteella.

VALO Partnersin neuvontapalvelut

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

- Alexa Kavasto, työoikeusjuristi

30/12/2024

Miten organisaationne valmistautuu palkka-avoimuuden vaatimuksiin? Kokosimme teille alle selkeät vaiheet palkka-avoimuusdirektiivin vaatimusten täytäntöönpanoon

Palkka-avoimuusdirektiivin voimaantulo ja siihen valmistautuminen

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi, joka astuu meillä kansallisesti voimaan vuonna 2026 kesäkuussa, tuo merkittäviä muutoksia palkkatietojen läpinäkyvyyteen ja tasa-arvon edistämiseen. Uudet säännökset koskevat kaikenkokoisia työnantajia yksityisellä ja julkisella sektorilla. Palkka-avoimuusdirektiivi koskee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja palkkausta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä yrityksissä jo nyt. Alla keskeiset askelmerkit, joilla varmistat, että organisaatiosi on valmis täyttämään direktiivin vaatimukset ja edistämään palkkatasa-arvoa.

1. Palkkapolitiikan suunnittelu

Valmistautumisen pohjalle tulisi arvioida, kuinka avoimesti organisaationne haluaa käsitellä palkka-asioita. Direktiivi asettaa vähimmäisvaatimukset, kuten keskiarvojen ja mediaanipalkkojen sekä palkkahaarukoiden julkaisemisen sukupuolen mukaan. On tärkeää pohtia, haluaako organisaationne rajoittua näiden vaatimusten täyttämiseen vai pyrkiikö se laajempaan palkka-avoimuuteen. Tämä päätös määrittää, millaisia toimenpiteitä jatkossa tulee toteuttaa.

Toimenpiteet:

Arvioi organisaation tavoitetaso palkka-avoimuuden suhteen.
Pohdi laajemminkin, minne organisaationne asettuu palkkojen suhteen markkinoilla.
Olisiko syytä tehdä muutoksia kilpailuasetelman parantamiseksi?

2. Nykytilan kartoitus ja analyysi

Ennen toimenpiteiden käynnistämistä on oleellista kartoittaa organisaation nykytila palkkauksessa. Tämä tarkoittaa palkkatietojen keräämistä ja analysointia, sekä sen arvioimista, esiintyykö perusteettomia palkkaeroja.

Toimenpiteet:

Kerää organisaation palkkatilastot sekä palkitsemisjärjestelmät yhteen.
Arvioi, onko tasa-arvosuunnitelman palkkakartoitus tehty asianmukaisesti.
Selvitä, löytyykö jokaisesta positiosta ajantasaiset roolikuvaukset.
Arvioi muutostarpeet organisaation rekrytointiprosessiin.

3. Palkkatasa-arvon seurantajärjestelmän luominen

Organisaatioiden tulisi ottaa käyttöön järjestelmä, joka mahdollistaa palkkatasojen jatkuvan seurannan ja analysoinnin. Näin voidaan varmistua siitä, että mahdolliset palkkaerot ovat oikeutettuja ja perustuvat objektiivisiin kriteereihin.

Toimenpiteet:

Varmista, että kaikki palkkatiedot ovat ylipäätään ajan tasalla ja luotettavia.
Tarkista työehtosopimuksen mahdolliset määräykset.
Päätä käytetäänkö kaupallista järjestelmää vai kehitetäänkö oma järjestelmä, joka ottaa organisaation yksilölliset piirteet huomioon.
Määrittele selkeät kriteerit palkan arvioimiseksi:
- Vaativuuden arviointi
- Suorituksen arviointi
Kaikki keskeiset palkanosat on otettava huomioon. Luokittelu tittelien perusteella ei ole riittävää.
Käytä yhdenmukaisia palkkaluokkia ja -nimikkeitä.
Tunnista mahdolliset palkkaerot ja selvitä niiden taustalla olevat syyt.
- Lainsäädäntö mahdollistaa erisuuruisen palkan maksamisen, jos palkkaero perustuu henkilön suoriutumiseen tai esimerkiksi työehtosopimuksen säännökseen. Perusteiden tulee kuitenkin olla läpinäkyviä, eli organisaatioiden tulee laatia kriteeristö, jonka mukaan palkat määräytyvät.

4. Arviointi ja korjaavat toimenpiteet

Palkkaerojen taustalla voi olla objektiivisia tekijöitä, mutta tärkeää on arvioida, ettei palkkapäätöksissä esiinny syrjiviä käytäntöjä. Oikeudenmukaisuuden arviointi auttaa tunnistamaan ja poistamaan mahdolliset epätasa-arvoisuudet.

Toimenpiteet:

Arvioi palkkaeroja sukupuolen mukaan. Voit laajentaa arvioinnin koskemaan myös esimerkiksi ikää ja etnistä ryhmää.
Valmistaudu antamaan työntekijöille tieto samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien keskipalkkatasosta sukupuolen mukaan jaoteltuna.
Hyödynnä organisaatiossa aiemmin laadittuja objektiivisia ja puolueettomia kriteerejä palkkapäätöksisssä.
Dokumentoi ja perustele kaikki palkkapäätökset selkeästi ja avoimesti.
Aloita perusteettomien palkkaerojen poistaminen. Jos eri sukupuolta olevien työntekijöiden keskipalkkatason ero on missä tahansa työntekijäryhmässä 5% tai enemmän, joka ei ole perusteltavissa objektiivisesti, ero on korjattava 6 kuukauden sisällä.

5. Suunnitelma direktiivin täyttämiseksi

Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano vaatii huolellista ja strategista suunnittelua. Prosessisuunnitelma varmistaa, että kaikki direktiivin asettamat vaatimukset täytetään ajallaan ja asianmukaisesti.

Toimenpiteet:

Laadi yksityiskohtainen suunnitelma, jossa määritellään, miten organisaatiosi täyttää direktiivin vaatimukset.
Varmista, että organisaatiolla on riittävästi resursseja suunnitelman toteuttamiseen.
Määrittele vastuuhenkilöt ja aikarajat kaikille toimenpiteille.

6. Raportointivalmiuden varmistaminen

Palkka-avoimuusdirektiivi velvoittaa yrityksiä raportoimaan palkkatasoista ja palkkaeroista määräajoin. Vähintään 100 työntekijän organisaatiossa on työnantajan raportoitava valvontaviranomaiselle tiedot miesten ja naisten välisistä palkkaeroista (100-249 työntekijää: 3 vuoden välein, väh. 250 työntekijää: vuosittain). Mikäli työntekijäryhmässä havaitaan vähintään 5%:n palkkaero naisten ja miesten välillä, jolle ei löydy perusteita, palkkaero on korjattava 6 kuukauden kuluessa tai tehtävä palkka-arviointi yhdessä henkilöstön edustajien kanssa sekä laadittava toimintasuunnitelma tilanteen korjaamiseksi.

Toimenpiteet:

Varmista, että palkkatasot ja palkkaerot voidaan raportoida.
Laadi selkeitä ja ymmärrettäviä raportteja palkkatasoista ja -eroista.
Testaa raportointijärjestelmä ennen käyttöönottoa.

7. Avoin viestintä ja koulutus

Direktiivin täytäntöönpano edellyttää avointa viestintää organisaatiossa. On tärkeää, että työntekijät ovat tietoisia direktiivin sisällöstä ja sen vaikutuksista.

Toimenpiteet:

Viesti avoimesti työntekijöille direktiivin vaatimuksista ja vaikutuksista organisaation palkkapolitiikkaan.
Varmista, että työntekijät tietävät, miten he voivat pyytää palkkatietoja ja saada apua palkkatasa-arvon edistämiseen liittyvissä asioissa.
Tarjoa erityisesti esihenkilöille koulutusta palkkatasa-arvosta ja palkkaneuvotteluista.

8. Tietosuoja ja palkkatietojen käsittely

Palkkatiedot ovat arkaluonteista tietoa, ja niiden käsittelyssä on noudatettava tiukkoja tietosuojakäytäntöjä. Työnantajan on varmistettava, että palkkatiedot käsitellään lainmukaisesti ja turvallisesti. Palkkatietojen keräämisessä on tärkeää varmistaa myös se, että käytettävät tiedot ovat luotettavia ja vertailukelpoisia. Ulkopuoliset vertailut ja tilastot voivat täydentää organisaation sisäistä tietoa ja antaa laajemman näkökulman.

Toimenpiteet:

Päivitä tietosuojaseloste ja varmista, että se kattaa myös palkkatietojen käsittelyn.
Varmista, että työntekijöiden palkkatiedot säilytetään tietoturvallisesti ja että niitä käytetään vain alkuperäisiin tarkoituksiin.
Käytä mahdollisuuksien mukaan anonymisoituja palkkatietoja.

9. Jatkuva kehittäminen

Palkkatasa-arvon edistäminen on jatkuva prosessi. On tärkeää seurata palkkapolitiikan toteutumista ja tehdä tarvittavat muutokset.

Toimenpiteet:

Seuraa jatkuvasti palkkatasa-arvon kehittymistä ja päivitä palkkapolitiikkaa tarpeen mukaan.
Kannusta avointa keskustelua palkkauksesta ja tasa-arvosta työpaikalla.
Tarjoa työntekijöille koulutusta ja tukea palkkatasa-arvon edistämiseen liittyvissä asioissa.

Palkka-avoimuusdirektiivin voimaantulo tuo mukanaan tärkeitä muutoksia organisaatioille, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuden edistää palkkatasa-arvoa ja lisätä palkkauksessa esiintyvän läpinäkyvyyden tasoa. On muistettava, että palkka-avoimuus on vain osa kokonaisuudesta. Organisaatioiden on myös pyrittävä poistamaan palkkaerojen taustalla olevia syrjiviä käytäntöjä ja rakenteita.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme varaamalla maksuton alkukartoitus, joka ei sido teitä mihinkään. Käydään yhdessä läpi organisaationne nykytila ja tarvittavat toimenpiteet palkka-avoimuuteen valmistautumiseksi. Varaa aika maksuttomaan alkukartoitukseen ottamalla yhteyttä asiantuntijoihimme!

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

- Alexa Kavasto, työoikeusjuristi

16/12/2024

Palkka-avoimuusdirektiivi – Onko organisaationne valmis?

Viimeistään kesäkuussa 2026 kansallisesti voimaan astuvat EU:n palkka-avoimuusdirektiivin vaatimukset tuovat merkittäviä muutoksia yritysten arkeen. Vaikka direktiivin määräajat voivat tuntua kaukaisilta, valmistautuminen olisi kannattanut asiantuntijoidemme mukaan jo aloittaa.

Mitä palkka-avoimuusdirektiivi tarkoittaa?

Direktiivi asettaa vaatimuksia sekä rekrytointikäytäntöihin, työpaikan sisäisiin palkkauskäytäntöihin ja velvoittaa raportointiin tiettyjen henkilöstörajojen ylittyessä. Työnantajien on jatkossa ilmoitettava työpaikkailmoituksissa tai muulla tavoin ennen työhaastattelua tehtävästä maksettava palkka tai palkkahaitari, mikä tuo muutoksia erityisesti suomalaiseen rekrytointikulttuuriin, jossa palkasta on perinteisesti puhuttu vasta rekrytointiprosessin loppuvaiheessa. Lisäksi työntekijöiden palkkatietojen saatavuutta parannetaan: jokaisella työntekijällä on jatkossa oikeus saada tietoja siitä, miten hänen palkkansa muodostuu ja kuinka se suhteutuu muihin vastaavissa tehtävissä olevien palkkoihin. Selkeä ja läpinäkyvä palkkausjärjestelmä parantaa organisaation ilmapiiriä ja työntekijöiden sitoutumista.

Direktiivi ei tarkoita, että kaikkien palkat tulevat julkisiksi. Sen sijaan työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että palkkojen määräytyminen on oikeudenmukaista ja perustuu objektiivisiin, sukupuolineutraaleihin kriteereihin, kuten työn vaativuuteen, pätevyyteen ja vastuun määrään.

Kuinka valmistautua palkka-avoimuusdirektiiviin?

1. Aloita nykytilan kartoituksella

Ensimmäinen askel on selvittää, onko organisaatiosi palkkausjärjestelmä riittävän läpinäkyvä ja oikeudenmukainen. Arvioi palkkapolitiikkaanne suhteessa markkinaan. Onko kaikkien tiedossa yleiset periaatteet ja käytännöt siitä, kuinka työnantaja arvioi työntekijöiden osaamista ja työsuoritusta. Tee kattava palkkakartoitus ja tarkista, löytyykö perusteettomia palkkaeroja. Ns. ”sopimuspalkat” eivät ole tällä hetkellä eikä myöskään jatkossa perusteltuja. Arvioi tehtävien vaativuusluokat ja ota huomioon mahdolliset TES-määräykset. Tasa-arvosuunnitelman osana tehtävä palkkakartoitus auttaa tunnistamaan muutostarpeet ja antaa hyvän pohjan palkkausjärjestelmän kehittämiselle.

2. Päivitä rekrytointikäytännöt

Rekrytointiprosessien päivittäminen on tärkeä osa valmistautumista. Aloita aloituspalkkojen tai palkkahaitarien ilmoittaminen mielellään jo työpaikkailmoituksissa. Tämä ei pelkästään täytä direktiivin vaatimuksia, vaan myös auttaa luomaan läpinäkyvää työnantajakuvaa. Lisäksi on hyvä varmistaa, että tehtävänimikkeet ja palkkauskriteerit ovat sukupuolineutraaleja.

3. Laadi roolikuvaukset ja palkkausperusteet

Työn vaativuuden arvioiminen on direktiivin ytimessä. Aloita laatimalla roolikuvaukset jokaisesta positiosta. Kuvaa selkeästi, mitä eri tehtävissä vaaditaan, ja määrittele palkkauskriteerit, joilla samasta tai samanarvoisesta työstä maksettava palkka määräytyy. Palkkojen erittely tehtävänimikkeittäin ei ole riittävää. Objektiiviset ja läpinäkyvät kriteerit, kuten suoritustaso, osaaminen tai työkokemus, vähentävät väärinymmärryksiä ja parantavat työyhteisöön luottamista. Jokaisella työntekijällä on oikeus tietää, mistä tekijöistä hänen palkkansa muodostuu ja miten hän voi siihen itse vaikuttaa. Direktiivi ei sinänsä estä eri palkan maksamista samassa positiossa toimiville.

4. Perusteettomien palkkaerojen poistaminen

Mikäli samaa tai samanarvoista työtä tekevien osalta havaitaan vähintään 5 % :n palkkaero naisten ja miesten välillä, jolle ei löydy perusteita, on palkkaero korjattava 6 kk:n kuluessa tai laadittava

toimintasuunnitelma tilanteen korjaamiseksi. Kokemuksemme mukaan palkkaeroille löytyy usein päivänvaloa kestävä perusteltu syy, mutta ongelma on siinä, että palkan määräytymisen kriteeristöt eivät ole läpinäkyviä organisaatiossa. Sinänsä on aivan sallittua maksaa esimerkiksi oma-aloitteiselle ja tuotteliaalle työntekijällä parempaa palkkaa kuin toiselle samaa työtä tekevälle saamattomalle työntekijälle. Olisikin epäreilua, jos työnantaja olisi velvoitettu maksamaan näille työntekijöille samaa palkkaa eikä venyminen, tuloksen tekeminen ja joustavuus voisi näkyä heidän palkkauksessaan lainkaan.

5. Valmistaudu palkkojen raportointiin

Direktiivi asettaa raportointivelvoitteita erityisesti suuremmille organisaatioille. Vähintään 100 työntekijän yritysten on säännöllisesti raportoitava palkkaeroista ja niiden perusteista. Tiedonkeruujärjestelmien päivittäminen ja käytäntöjen tarkastelu kannattaa siis aloittaa ajoissa. Näin varmistetaan, että kaikki tarvittavat tiedot ovat saatavilla ja helposti raportoivissa.

6. Esihenkilöiden briiffaaminen palkkakeskusteluihin

Esihenkilöiltä vaaditaan entistä parempaa perehtyneisyyttä palkkausjärjestelmän toimintaan ja kykyä perustella palkkaeroja avoimesti ja oikeudenmukaisesti. Myös palkkakeskustelut tulevat varmasti lisääntymään, kun työntekijöiden oikeus saada tietoa omasta ja muiden palkoista paranee. Esihenkilöt tarvitsevat näiden keskusteluiden tueksi sparrailua ja oikeaa tietoa.

Yhteenveto: NYT on aika toimia

Palkka-avoimuusdirektiivi tarjoaa mahdollisuuden kehittää organisaation palkkausjärjestelmiä ja toimintakulttuuria entistä läpinäkyvämmäksi. Vaikka direktiivin asettamien velvoitteiden kansalliseen voimaantuloon on vielä hiukan aikaa, velvoitteiden täyttäminen vaatii huolellista valmistautumista ja usein raakaa Excel-työtä. Hyvin suunniteltu ja ajoissa aloitettu muutosprosessi takaa, että organisaatiosi on valmis vastaamaan uusiin vaatimuksiin ja myös hyödyntämään palkka-avoimuuden tuomat edut täysimääräisesti.

Jos tarvitset apua valmistautumisessa tai haluat lisätietoa direktiivin vaikutuksista, olemme täällä auttamassa sinua. Varaa aika maksuttomaan alkukartoitukseen ottamalla yhteyttä asiantuntijoihimme!

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

- Alexa Kavasto, työoikeusjuristi

16/09/2024

Työnantajalla on velvollisuus ehkäistä bore outia

Ensimmäisessä kesätyöpaikassani Veikkauksen kioskissa olin niin tylsistynyt, että ostin jatkuvasti Ässä-arpoja, joita aikani kuluksi raaputtelin työpäivän aikana. Sisällötön työ oli hirveän uuvuttavaa. Siitä kesätyöpaikasta taisin lopulta jäädä miinuksellekin. Nyt ymmärrän, että taisin kärsiä niin sanotusta bore out -ilmiöstä, eli työssä tylsistymisestä, joka on noussut viime aikoina esiin yhtä merkittävänä ongelmana kuin työuupumus. Bore out on burn outin vähemmän tunnettu vastine, jossa pitkäkestoinen stressi johtuu työn yksitoikkoisuudesta. Oireet ovat samankaltaisia kuin burnoutissa: apatiaa, kyynisyyttä, toivottomuutta ja masennusta. Siinä missä burn out syntyy liiallisesta työkuormasta, bore out syntyy työn sisällön puutteista. Bore out voi heikentää työkykyä, työmotivaatiota ja yleistä hyvinvointia yhtä lailla kuin ylikuormittuminen.

Esihenkilöiden työhön kuuluu työntekijöiden motivaation johtaminen. Tylsistyminen ei ole vain yksilön ongelma, vaan se voi vaikuttaa merkittävästi koko organisaation toimintaan ja työntekijöiden hyvinvointiin. Kun työntekijät kokevat tylsistymistä, heidän työmotivaationsa laskee, mikä näkyy yrityksen tuloksessa.

Työturvallisuuslaki edellyttää henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioimista

Tylsistyminen on henkilökohtaista ja työturvallisuuslaki edellyttää työnantajaa ottamaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Työnantajan on huomioitava työhön, työolosuhteisiin, muuhun työympäristöön ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Jokaisella työntekijällä on omanlainen kokemuksensa siitä, mitkä tekijät lisäävät työn imua ja mitkä tekijät työntekijä puolestaan kokee motivaatiosyöppöinä.

Mitä työnantaja voi tehdä?

Meidän kulttuurissamme on paljon trendikkäämpää olla kiireinen ja ylityöllistetty kuin alityöllistetty ja toimeton. Sen vuoksi työntekijän saattaa olla hankala saada suutaan työpaikalla auki bore out-ilmiöstä. Työnantajalla on kuitenkin työturvallisuuslain mukainen vastuu ennaltaehkäistä myös bore out -ilmiötä tarjoamalla riittävästi haasteita ja merkityksellisiä työtehtäviä työntekijöille.

Jotta tylsistymistä voi ehkäistä, työnantajan on tunnettava työntekijä ja työntekijän tekemän työn sisältöä. Ennakoivat toimenpiteen, kuten säännöllinen keskustelu ja vuorovaikutus, voivat auttaa edistämään työkykyä ja ehkäisemään tylsistymistä.

Vuoden 2022 yhteistoimintalain muutoksessa otettiin käyttöön jatkuvan vuoropuhelun velvoite, joka edellyttää työnantajaa jakamaan henkilöstölle tietoa toiminnan kehitysnäkymistä ja taloudellisesta tilanteesta ennakkoon. Juristina olen pohtinut, että tällainen samanlainen malli voitaisiin ottaa käyttöön myös burn out ja bore out -ilmiöitä torjuttaessa. Jokaisella työntekijällä on oikeus saada palautetta tekemästään työstä. Ilman palautetta ei voi kehittyä. Työntekijöiden kanssa tulisikin keskustella säännöllisesti siitä, miten he kokevat työnsä, sekä tarjota heille mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittää ammattitaitoaan. Tämä voi motivoida työntekijää, jos hän kokee kehitystä omassa osaamisessaan ja näkee uusia mahdollisuuksia työssään.

Työnantajan tulisi varmistaa myös, että työntekijöillä on selkeät tavoitteet, joita kohti työskennellä. Motivaatiota lisää huomattavasti se, että kaikki työntekijät ymmärtävät, mitä työpaikalla tehdään, mihin tarpeeseen työ vastaa ja mikä on kunkin työntekijän osa tässä kokonaisuudessa. Auttamalla työntekijöitä näkemään, miten heidän työnsä liittyy laajempiin organisaation tavoitteisiin, he voivat tuntea työnsä merkitykselliseksi.

VALO Partnersin neuvontapalvelut

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

- Alexa Kavasto, työoikeusjuristi

02/07/2024

Koeaikapurku: Opas Työnantajalle

Koeaikapurku on prosessi, jossa työnantaja purkaa työsuhteen koeajan aikana. Tämä toimenpide eroaa tavallisesta irtisanomisesta, koska se voidaan tehdä ilman irtisanomisaikaa ja perustellusti kevyemmin. Koeaikapurku on kuitenkin tarkasti säännelty, ja sen tulee tapahtua lain mukaisesti. Tässä artikkelissa käsitellään koeaikapurun perusteita ja menettelytapoja työnantajan näkökulmasta.

Koeaikapurun Perusteet

Työsopimuslain mukaan koeaikapurku voi perustua seuraaviin seikkoihin:

Työntekijän Sopimattomuus: Jos työntekijä ei täytä tehtävien vaatimuksia tai ei sopeudu työyhteisöön koeajan aikana, työnantaja voi päättää työsuhteen. Tämä voi johtua esimerkiksi työntekijän ammattitaidon puutteesta, motivaation puutteesta tai soveltumattomuudesta työtehtäviin.

Työnantajan Tilanne: Koeaikapurku voi tapahtua myös työnantajasta johtuvista syistä, kuten taloudellisista vaikeuksista tai organisaation uudelleenjärjestelyistä, jotka tekevät työtehtävän tarpeettomaksi.

Lainvastaiset Syyt: Koeaikapurkua ei saa tehdä syrjivillä tai epäasiallisilla perusteilla. Syrjintäkielto kattaa muun muassa sukupuolen, iän, etnisen alkuperän, uskonnon, vammaisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella tehdyn syrjinnän.

Koeaikapurun Menettely

Koeaikapurku on suoritettava huolellisesti ja lain mukaisesti. Prosessi sisältää seuraavat vaiheet:

Arviointi ja Dokumentointi: Työnantajan on dokumentoitava työntekijän suoriutuminen koeajan aikana. Tämä voi sisältää palautetta, seurantaraportteja ja keskusteluja, jotka osoittavat perusteet koeaikapurulle.

Kuuleminen: Ennen koeaikapurkua työnantajan on kuultava työntekijää. Työntekijälle on annettava mahdollisuus esittää oma näkemyksensä suoriutumisestaan ja koeaikapurun perusteista.

Päätös: Kuulemisen jälkeen työnantaja voi tehdä päätöksen koeaikapurusta. Päätöksen tulee perustua objektiivisiin ja dokumentoituihin syihin, jotka osoittavat, miksi työntekijä ei sovellu tehtävään tai työyhteisöön.

Ilmoitus: Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen ilmoitus koeaikapurusta. Ilmoituksessa on kerrottava purkamisen syyt ja päivämäärä, josta alkaen työsuhde päättyy.

Mahdolliset Seuraamukset

Jos koeaikapurku tehdään perusteettomasti tai lainvastaisesti, siitä voi seurata useita negatiivisia seuraamuksia työnantajalle:

Korvausvelvollisuus: Työnantaja voi joutua maksamaan työntekijälle korvauksia perusteettomasta koeaikapurusta. Korvausten määrä riippuu tapauksen vakavuudesta ja työntekijälle aiheutuneesta vahingosta.

Mainehaitat: Perusteeton koeaikapurku voi vahingoittaa työnantajan mainetta ja työnantajakuvaa, mikä voi vaikeuttaa tulevaa rekrytointia ja työntekijöiden sitoutumista.

Oikeudelliset seuraamukset: Työntekijä voi viedä asian tuomioistuimeen, mikä voi johtaa oikeudenkäyntikuluihin ja lisäkorvauksiin.

VALO Partnersin Neuvontapalvelut

VALO Partners tarjoaa asiantuntevaa neuvontaa ja apua koeaikapurkuun liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijamme, Alexa Kavasto ja Kiira Koponen, auttavat varmistamaan, että koeaikapurku tehdään lain mukaisesti ja oikeudenmukaisesti, minimoiden juridiset riskit ja varmistamalla sujuvan prosessin.

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

06/06/2024

Henkilötietojen käsittely ja syrjintäväitteiden ehkäisy rekrytoinnissa: Vinkkejä ja vältettäviä väärinymmärryksiä

Työhaastattelu ei ole pelkästään hakijan arvioimista vaan myös työnantajabrändin luomista, jossa hakijalle muodostuu kuva haastattelijasta ja organisaatiosta. Työoikeuteen erikoistuneen asianajajan ja VALO Partnersin perustajaosakkaan vinkeillä varmistat, ettei rekrytointiprosessisi pääty väärinymmärryksiin tai oikeussaliin.

LUE LISÄÄ

Older Posts ›