Ensimmäisessä kesätyöpaikassani Veikkauksen kioskissa olin niin tylsistynyt, että ostin jatkuvasti Ässä-arpoja, joita aikani kuluksi raaputtelin työpäivän aikana. Sisällötön työ oli hirveän uuvuttavaa. Siitä kesätyöpaikasta taisin lopulta jäädä miinuksellekin. Nyt ymmärrän, että taisin kärsiä niin sanotusta bore out -ilmiöstä, eli työssä tylsistymisestä, joka on noussut viime aikoina esiin yhtä merkittävänä ongelmana kuin työuupumus. Bore out on burn outin vähemmän tunnettu vastine, jossa pitkäkestoinen stressi johtuu työn yksitoikkoisuudesta. Oireet ovat samankaltaisia kuin burnoutissa: apatiaa, kyynisyyttä, toivottomuutta ja masennusta. Siinä missä burn out syntyy liiallisesta työkuormasta, bore out syntyy työn sisällön puutteista. Bore out voi heikentää työkykyä, työmotivaatiota ja yleistä hyvinvointia yhtä lailla kuin ylikuormittuminen.

Esihenkilöiden työhön kuuluu työntekijöiden motivaation johtaminen. Tylsistyminen ei ole vain yksilön ongelma, vaan se voi vaikuttaa merkittävästi koko organisaation toimintaan ja työntekijöiden hyvinvointiin. Kun työntekijät kokevat tylsistymistä, heidän työmotivaationsa laskee, mikä näkyy yrityksen tuloksessa. 

Työturvallisuuslaki edellyttää henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioimista

Tylsistyminen on henkilökohtaista ja työturvallisuuslaki edellyttää työnantajaa ottamaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Työnantajan on huomioitava työhön, työolosuhteisiin, muuhun työympäristöön ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Jokaisella työntekijällä on omanlainen kokemuksensa siitä, mitkä tekijät lisäävät työn imua ja mitkä tekijät työntekijä puolestaan kokee motivaatiosyöppöinä.

Mitä työnantaja voi tehdä?

Meidän kulttuurissamme on paljon trendikkäämpää olla kiireinen ja ylityöllistetty kuin alityöllistetty ja toimeton. Sen vuoksi työntekijän saattaa olla hankala saada suutaan työpaikalla auki bore out-ilmiöstä. Työnantajalla on kuitenkin työturvallisuuslain mukainen vastuu ennaltaehkäistä myös bore out -ilmiötä tarjoamalla riittävästi haasteita ja merkityksellisiä työtehtäviä työntekijöille.

Jotta tylsistymistä voi ehkäistä, työnantajan on tunnettava työntekijä ja työntekijän tekemän työn sisältöä. Ennakoivat toimenpiteen, kuten säännöllinen keskustelu ja vuorovaikutus, voivat auttaa edistämään työkykyä ja ehkäisemään tylsistymistä.

Vuoden 2022 yhteistoimintalain muutoksessa otettiin käyttöön jatkuvan vuoropuhelun velvoite, joka edellyttää työnantajaa jakamaan henkilöstölle tietoa toiminnan kehitysnäkymistä ja taloudellisesta tilanteesta ennakkoon. Juristina olen pohtinut, että tällainen samanlainen malli voitaisiin ottaa käyttöön myös burn out ja bore out -ilmiöitä torjuttaessa. Jokaisella työntekijällä on oikeus saada palautetta tekemästään työstä. Ilman palautetta ei voi kehittyä. Työntekijöiden kanssa tulisikin keskustella säännöllisesti siitä, miten he kokevat työnsä, sekä tarjota heille mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittää ammattitaitoaan. Tämä voi motivoida työntekijää, jos hän kokee kehitystä omassa osaamisessaan ja näkee uusia mahdollisuuksia työssään. 

Työnantajan tulisi varmistaa myös, että työntekijöillä on selkeät tavoitteet, joita kohti työskennellä. Motivaatiota lisää huomattavasti se, että kaikki työntekijät ymmärtävät, mitä työpaikalla tehdään, mihin tarpeeseen työ vastaa ja mikä on kunkin työntekijän osa tässä kokonaisuudessa. Auttamalla työntekijöitä näkemään, miten heidän työnsä liittyy laajempiin organisaation tavoitteisiin, he voivat tuntea työnsä merkitykselliseksi.

VALO Partnersin neuvontapalvelut

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista, ennakollista riskienhallintaa ja toimii kumppanina haastavissa tilanteissa, kuten muutosneuvotteluissa, työsuhteen päättämistilanteissa, työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä, ulkoistamisissa ja työoikeudellisissa riita-asioissa sekä työelämän tietosuojakysymyksissä. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

- Alexa Kavasto, työoikeusjuristi

Työhaastattelu ei ole pelkästään hakijan arvioimista vaan myös työnantajabrändin luomista, jossa hakijalle muodostuu kuva haastattelijasta ja organisaatiosta. Työoikeuteen erikoistuneen asianajajan ja VALO Partnersin perustajaosakkaan vinkeillä varmistat, ettei rekrytointiprosessisi pääty väärinymmärryksiin tai oikeussaliin.

Tässä kirjoituksessa VALO Partners Asianajotoimiston asianajaja Alexa Kavasto antaa käytännön vinkkejä alisuoriutumiseen puuttumiseksi.

Työntekijän alisuoriutuminen on hankala asia ei paitsi työntekijälle itselleen, mutta mahdollisesti myös koko työyhteisölle. Kun työntekijä ei saavuta täyttä potentiaaliaan, se voi vaikuttaa työilmapiiriin, yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn ja asiakastyytyväisyyteen. Esihenkilölle tilanne voi olla hankala, koska asian esille nostaminen tuntua ikävältä ja työkaluja alisuoriutumiseen puuttumiseen ei välttämättä löydy omasta esimiehen työkalupakista.

Matilla on mennyt hommat koeaikana lähinnä vihkoon. Motivaatio on ollut kateissa, hän ei tule toimeen työkaverien kanssa eikä työn jälkikään ole ollut riittävällä tasolla. Työnantaja onkin päättänyt purkaa Matin työsuhteen tämän takia. Koeaika lähenee jo loppuaan, mutta Matti jättäytyi sairauspoissaololle viime metreillä. Hän ei vastaa puhelimeen eikä viesteihin, eikä ilmoitusta koeaikapurusta saada perille.

Siinä yksi esimerkki kinkkisistä koeaikapurkuun liittyvistä tilanteista, jollaisia asiakkaamme ovat viime aikoina kohdanneet. Olemme keränneet tähän blogiin tiiviin tietopaketin koeaikapurkuun liittyvistä seikoista, joita kaikkien työnantajien tulisi ymmärtää.