Blogitekstit arkistot - VALO Partners Asianajotoimisto

27/02/2026

Kun sidosyksikköedellytykset lakkaavat, mutta hankintasopimus ei – Mitä kysymyksiä hankintalain uudistus jättää avoimeksi?

Hallitus antoi 5.2.2026 esityksen hankintalain (HE 2/2026) ja erityisalojen hankintalain muuttamisesta. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kilpailua, markkinoiden toimivuutta ja huoltovarmuutta sekä tiukentaa sidosyksikkösääntelyä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2026.

Lakiuudistus kiristää sidosyksikkösääntelyä merkittävästi ja aiheuttaa suuria muutoksia lukuisiin kuntien in-house -yhtiöihin. Jatkossa hankintayksikön on omistettava vähintään 10 % sidosyksiköstään, jotta in house -asema säilyy. Lainsäätäjän viesti on selvä - pienomistuksiin perustuvia sidosyksikkörakenteita halutaan purkaa ja kilpailua lisätä. Sidosyksikön vähimmäisomistusosuutta koskevaa säännöstä sovellettaisiin lähtökohtaisesti 1.7.2027 lukien jäljempänä kerrottavin poikkeuksin.

Omistusta koskevaa 10 %:n vähimmäisvaatimusta ei kuitenkaan sovellettaisi sidosyksiköihin, jotka on perustettu tuottamaan yksinomaan lakisääteistä palvelua tai tähän liittyviä tietojärjestelmiä. Tällaisia yhtiöitä voivat olla esimerkiksi kirjastopalveluja varten perustetut sidosyksiköt. Lisäksi edellytyksenä olisi, että tällaisen sidosyksikön liikevaihto ei ylitä yhtä miljoonaa euroa vuodessa. Ehdotettu poikkeus mahdollistaisi tällaisille sidosyksikköyhtiölle laajemman omistajapohjan. Lisäksi terveystoimen toimialalla olisi pidempi siirtymäaika sidosyksikön omistusta koskevan vaatimuksen toimeenpanolle.

Uudistuksen todellinen ydin ei kuitenkaan ole pelkästään uusi 10 %:n omistusvaatimus. Ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu, jos sidosyksikköaseman edellytykset eivät enää täyty ja ennen kaikkea, mitä siitä oikeudellisesti voi seurata.

Laki velvoittaa irtisanomaan, mutta sopimus ei lakkaa itsestään

Lakiesityksen mukaan hankintayksikön ja sidosyksikön välinen sopimus tulee irtisanoa, jos hankintalain 15 §:n sidosyksikköedellytykset eivät enää täyty. Hankintalaki ei kuitenkaan tee sopimuksesta automaattisesti pätemätöntä, eikä säädä sopimuksen purkautumisesta itsestään. Sopimus pysyy voimassa, ellei hankintayksikkö ryhdy aktiivisiin toimenpiteisiin.

Toisin sanoen, vaikka sidosyksikköedellytykset eivät enää jatkossa täyty, sopimussuhde ei lakkaa, vaan hankintayksikölle syntyy ainoastaan sopimuksen irtisanomisvelvollisuus.

Siirtymäjärjestelmä - hallittu muutos vai sopimuksen jatkumisen mahdollistava rakenne?

Siirtymäjärjestelmä rakentuu kolmelle tasolle:

- 10 %:n omistusvaatimus voimaan 1.7.2027

- Tietyille kriittisille sote-toiminnoille lykkäys 1.10.2029 asti

- Riskiperusteinen sopimuksen jatkomahdollisuus 30.6.2030 asti

Sopimuksen jatkaminen edellyttää ilmoitusta Valtiokonttorille. Valtiokonttori julkaisee tiedot, mutta ei tee itsenäistä oikeudellista arviointia sopimuksen jatkamisen pätevyydestä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ja 12 kuukauden määräaika - käytännössä pois suljettu seuraamusjärjestelmä?

Suorahankintavalvonnassa KKV:n on tehtävä markkinaoikeudelle esitys 12 kuukauden kuluessa hankintayksikön ja sidosyksikön välisen sopimuksen tekemisestä. Siirtymätilanteessa ei kuitenkaan tehdä enää mitään uusia sopimuksia, vaan olemassa oleva sopimus jatkuu lain puitteissa tietyn määräajan.

Jos sopimus on tehty esimerkiksi vuonna 2018, 12 kuukauden määräaika on jo kauan sitten umpeutunut. Tilanne on siksi oikeudellisesti poikkeuksellinen: sopimus ei ole automaattisesti pätemätön, uutta sopimusta ei tehdä, eikä muodollista suorahankintaa välttämättä synny. Kansallinen seuraamusjärjestelmä saattaa olla siten käytännössä poissuljettu.

Voiko sidosyksikköedellytysten lakkaaminen olla olennainen sopimusmuutos?

Keskustelussa on esitetty myös tulkinta, jonka mukaan sidosyksikköedellytysten lakkaaminen voisi rinnastua hankintasopimuksen olennaiseen muutokseen. Tällöin arviointi ei kohdistuisi enää alkuperäiseen sopimuksen tekemishetkeen, vaan siihen ajankohtaan, jolloin sopimuksen oikeudellinen perusta muuttuu. Jos näin tulkitaan, myös KKV:n toimivalta voisi avautua tästä muutoksen ajankohdasta.

Olennaista sopimusmuutosta koskeva arviointi perustuu hankintalain 136 §:ään, joka implementoi hankintadirektiivin 2014/24/EU 72 artiklan. Sidosyksikköedellytysten lakkaamista ei kuitenkaan ole hankintalaissa nimenomaisesti määritelty olennaiseksi sopimusmuutokseksi. Tulkinta on johdettu EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä sidosyksikköpoikkeuksen edellytyksistä, erityisesti ratkaisusta C-719/20 (Comune di Lerici). On kuitenkin syytä huomata, että kyseinen ratkaisu ei varsinaisesti koske sopimusmuutoksia, vaan in house -poikkeuksen edellytysten täyttymistä.

Hankintalain uudistuksessa tilanne on siten osittain erilainen kuin kyseisessä ratkaisussa. Lerici-tapauksessa sidosyksikköasema päättyi siksi, että yhtiön omistusrakenne muuttui sopimuskauden aikana ja hankintaviranomainen menetti määräysvaltansa yhtiöön. Hankintalain uudistuksessa sidosyksikköasema voi sen sijaan lakata siksi, että kansallinen lainsäätäjä kiristää sidosyksikköpoikkeuksen edellytyksiä esimerkiksi 10 prosentin omistusvaatimuksella, vaikka tosiasiallinen määräysvalta tai rakenteellinen suhde ei olisi muuttunut.

EU-oikeudessa määräysvaltakriteeri on luonteeltaan funktionaalinen. Direktiivi ei aseta prosentuaalista omistusrajaa, ja unionin tuomioistuin on arvioinut määräysvaltaa kokonaisuutena. Ratkaisevaa on todellinen vaikutusvalta, ei tietty omistusosuus.

Tästä seuraa kiinnostava oikeudellinen kysymys: jos kansallinen 10 prosentin vaatimus ei täyty, mutta EU-oikeuden mukainen määräysvalta voisi edelleen olla olemassa, onko kyse todella EU-oikeudellisesta olennaisesta sopimusmuutoksesta vai pikemminkin kansallisen sääntelyn muuttumisesta kesken sopimuskauden?

EU-oikeudellinen jännite

Palataan vielä unionin tuomioistuimen ratkaisun C-719/20 logiikkaan, jonka mukaan in house -edellytysten lakkaaminen merkitsee kilpailuttamisvelvollisuuden syntymistä.

Kansallinen lainsäätäjä voi säätää siirtymäajoista, mutta EU-oikeuden tehokkuusperiaate asettaa rajan. Siirtymäsäännös ei saa tehdä kilpailuttamisvelvoitteesta käytännössä tehottoman.

Jos sopimuksia voidaan jatkaa vuoteen 2030 asti avoimin riskiperustein ja ilman ennakkokontrollia, kyse ei ole enää pelkästä teknisestä siirtymästä. Kysymys on siitä, missä kulkee raja välttämättömän hallitun muutoksen ja EU-oikeuden kilpailuperiaatteen vesittymisen välillä.

Lopuksi

Kansallinen hankintalainsäädäntö rakentuu hankintayksikön ja sidosyksikön välisen sopimuksen irtisanomisvelvollisuuden varaan. Jos hankintayksikkö ei irtisano sopimusta, sopimus jatkuu. Jos uutta sopimusta ei tehdä, suorahankintaa ei välttämättä synny. Jos 12 kuukauden määräaika on kulunut sopimuksen solmimisesta, KKV:n keinot voivat olla rajalliset.

EU-oikeudessa tarkastelu ei kuitenkaan pysähdy tähän. Jos sidosyksikköedellytykset lakkaavat ja sopimus jatkuu ilman kilpailutusta, tilannetta voidaan arvioida hankintadirektiivin näkökulmasta sen perusteella, voiko sopimus edelleen perustua in house -poikkeukseen.

Lopullinen kysymys ei siis ole vain se, onko sopimus irtisanottu, vaan onko kilpailuttamisvelvoite toteutunut tehokkaasti. Jos vastaus on ei, oikeudellinen arviointi ei välttämättä jää kansalliselle tasolle.

Juuri tässä kohtaa nähdään, toteutuuko kilpailuttamisvelvoite käytännössä vai ainoastaan paperilla.

Hankintaklinikka – Ensiapu hankinnan tai tarjouksen haasteisiin

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista tukea, ennakollista riskienhallintaa ja käytännönläheistä neuvontaa hankintaprosessien aikana sekä yrityksille että hankintayksiköille. 

Voit olla hankintajuristeihimme yhteydessä suoraan Hankintaklinikan kautta. Saat tilanteeseesi asiantuntijan näkemyksen nopeasti – ja maksutta. Jos kyseessä on laajempi kokonaisuus, arvioimme tilanteen ja tarjoamme selkeät ratkaisuvaihtoehdot.

Ota yhteyttä hankinta-asiantuntijoihimme!

-Anet Joutsen, hankintajuristi

30/01/2026

Työntekijän irtisanominen irtisanomiskynnyksen madalluttua

Vuosi 2026 toi mukanaan muutoksia työsopimuslakiin. Työntekijän irtisanominen henkilöperusteisilla syillä edellyttää 1.1.2026 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä asiallista syytä (aiemmin asiallista ja painavaa syytä) ja lisäksi oikean menettelyn noudattamista. Muutos koskee kaikkia henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita. Samalla lakiin lisättiin esimerkkiluettelo tilanteista, joissa irtisanominen voi olla sallittua. Kyse ei ole poikkeuksellisista yksittäistapauksista, vaan käytännössä usein toistuvista ja arjessa esiin tulevista tilanteista, kuten ohjeiden noudattamatta jättämisestä, töiden laiminlyönnistä tai epäasiallisesta käytöksestä.

Olennaista on kuitenkin se, että kokonaisarvio korostuu edelleen. Irtisanomiskynnys ei ylity yhdestä virheestä, vaan arviointi on aina tapauskohtaista ja huomioi molempien osapuolten olosuhteet. Työnantajan uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuus puolestaan painottuu jatkossa henkilöperusteisissa irtisanomisissa tilanteisiin, joissa työntekijän työkyky on muuttunut esimerkiksi sairauden tai tapaturman vuoksi.

Tärkeä on kuitenkin huomata, että työehtosopimus voi yhä asettaa uudistunutta lakia tiukemmat irtisanomiskriteerit, ja mennä lakiuudistuksen edelle.

Mikä ei muutu?

Lakimuutos ei romahduta irtisanomiskynnystä. Yksittäiset inhimilliset virheet kuuluvat edelleen työsuhteisiin, ja niitä johdetaan suorituksen johtamisella, ei irtisanomisella. Lisäksi varoitusmenettely säilyy keskeisenä osana irtisanomismenettelyä.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Lakimuutos korostaa entisestään sitä, miten työntekijän suoriutumista ja käyttäytymistä on johdettu ennen kuin tilanne kärjistyy niin pitkälle, että harkittavaksi tulee irtisanominen. Käytännössä tämä tarkoittaa työntekijälle annettua asianmukaista perehdytystä, asetettuja selkeitä tavoitteita ja odotuksia, ajoissa annettua palautetta, irtisanomisuhkaista varoitusta sekä dokumentaatiota työnantajavelvoitteiden täyttämisestä. Sama logiikka koskee usein myös niitä johdon työsopimuksia, joissa irtisanomis- tai erottamisperusteet on sidottu työsopimuslain mukaisiin päättämisperusteisiin.

Tarkista ainakin nämä seikat

Tietävätkö esihenkilöt, mitä lakimuutos tarkoittaa heidän arjessaan? Ovatko tavoitteet, palautekäytännöt ja varoitusmenettelyt aidosti selkeitä ja jalkautettuja? Kun työntekijöiden suoriutumista johdetaan systemaattisesti ja epäkohtiin puututaan tarvittaessa varoittamalla työntekijää, irtisanomistilanteet harvoin tulevat yllätyksenä kummallekaan osapuolelle. Lakimuutos ei siten poista johtamisen vastuuta vaan tekee siitä näkyvämpää.

Oikeudelliset seuraamukset laittomasta irtisanomisesta

Työnantaja voi joutua maksamaan vahingonkorvausta laittomasta irtisanomisesta, joka voi olla työsopimuslain nojalla jopa työntekijän 24 kuukauden palkkaa vastaava summa. Oikeusriitojen välttämiseksi työnantajan kannattaa varmistaa irtisanomisen perusteet ja irtisanomisprosessin lainmukaisuus etukäteen. Ammattimainen juridinen neuvonta auttaa tunnistamaan riskit ja välttämään kalliit virheet. Myös työsuhteen päättäminen yhteisellä sopimuksella voi auttaa välttämään työsuhteen päättymisen riitauttamisen.

VALO Partnersin neuvontapalvelut

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista, ennakollista riskienhallintaa ja toimii kumppanina haastavissa tilanteissa, kuten muutosneuvotteluissa, työsuhteen päättämistilanteissa, työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä, työoikeudellisissa riita-asioissa sekä työelämän tietosuojakysymyksissä. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme varaamalla maksuton alkukartoitus, joka ei sido teitä mihinkään. Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

Kiira Koponen, työoikeusjuristi, osakas

23/01/2026

Työoikeudelliset muutokset 2026 – mitä työnantajien on hyvä tietää?

Työoikeudellinen sääntely on voimakkaassa muutoksessa, ja vuosi 2026 tuo työnantajille useita merkittäviä uudistuksia. Osa muutoksista tuli voimaan jo vuoden 2026 alusta, osan voimaantuloajankohta on tiedossa ja osa on vielä lainsäädäntöprosessissa.

Uudistukset koskevat muun muassa irtisanomisperusteita, palkka-avoimuutta, määräaikaisia työsopimuksia, lomautuksia sekä henkilöstön hallintoedustusta. Muutokset edellyttävät organisaatioilta ennakointia ja käytäntöjen päivittämistä.

Lakiuudistusten yhteydessä on erittäin tärkeää huomioida myös työehtosopimusten määräykset ja olla tietoinen niiden suhteesta muuttuneeseen lainsäädäntöön. Alla olevassa katsauksessa sekä tulevassa aihetta käsittelevässä webinaarissa annamme vastauksia myös näihin kysymyksiin.

Irtisanomiskynnyksen laskeminen henkilöperusteisissa päättämisissä

Henkilöperusteinen irtisanominen muuttui vuoden 2026 alusta

Aiemmin työntekijän irtisanominen edellytti asiallista ja painavaa syytä. Vuoden 2026 alusta lähtien laki edellyttää enää asiallista syytä. Syrjivät, mielivaltaiset, vähäiset tai yleisen hyvän tavan vastaiset perusteet ovat edelleen kiellettyjä.

Käytännössä muutoksella on merkittävä vaikutus nimenomaan pk-yrityksiin ja esimerkiksi alisuoriutumistilanteisiin niissä. Lähtökohtaisesti työnantajan ei myöskään enää tarvitse selvittää muun työn tarjoamismahdollisuutta irtisanomisen vaihtoehtona alisuoriutumistilanteissa. Varoittamisvelvollisuus pysyy sen sijaan ennallaan, ja sen merkitys saattaa jopa korostua.

Suhde työehtosopimusmääräyksiin

Osa työehtosopimuksista sisältää määräyksiä irtisanomiskynnyksestä, ja osassa viitataan edelleen asialliseen ja painavaan syyhyn. Tällöin noudatetaan työehtosopimusta ja sovelletaan vanhaa, tiukempaa linjaa.

Muutokset takaisinottovelvollisuuteen, määräaikaisiin työsopimuksiin, lomautusilmoitusaikaan ja säästövapaisiin

Takaisinottovelvollisuus

Takaisinottovelvollisuus on poistumassa alle 50 henkilöä säännöllisesti työllistäviltä organisaatioilta. Muutos keventää erityisesti pienten ja keskisuurten työnantajien velvoitteita tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa. Nykyisin velvoite koskee kaikkia organisaatioita.

Määräaikaiset työsopimukset

Määräaikaisten työsuhteiden solmimista helpotetaan. Jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä tai jos edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.

Sopimuksia saisi tehdä yhteensä kolme, mutta niiden yhteenlaskettu kokonaiskesto ei saisi ylittää yhtä vuotta. Työnantajan aloitteesta ehdotettavan sääntelyn vastaisesti tehtyä määräaikaista työsopimusta olisi pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

On arvioitu, että lakimuutoksesta aiheutuva määräaikaisuuksien lisääntyminen voi johtaa syrjintäväitteiden lisääntymiseen. Tähän on syytä valmistautua työpaikoilla tarkistamalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien ajantasaisuus sekä päivittämällä rekrytointiohjeistukset.

Lomautusilmoitusajat

Lomautusilmoitusajat olisivat puolittumassa. Hallituksen esityksen mukaan työnantajan ei tarvitse noudattaa pidempää ilmoitusaikaa silloinkaan, jos ilmoitusajasta olisi sovittu paremmin työehtosopimuksessa.

Edellä mainituista muutoksista on annettu hallituksen esitys 15.1.2026, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026.

Säästövapaa

Jatkossa työnantaja päättää säästövapaan pitämisen ajankohdan, mikäli asiasta ei päästä sopimukseen. Tällä hetkellä työntekijä saa lain mukaan viime kädessä päättää, milloin hän haluaa säästövapaan pitää.

Edellä mainitut lakimuutokset ovat valmistelussa, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan vielä vuoden 2026 kuluessa.

Työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinti Työturvallisuuskeskukselle

Työpaikkojen työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevien tietojen rekisteröinti- ja luovutustehtävä siirtyy yksinomaan Työturvallisuuskeskukselle 2.4.2026. Lakimuutoksen myötä ilmoitusvelvollisuus muuttuu vapaaehtoiseksi alle kymmenen työntekijää työllistäville työnantajille.

Palkka-avoimuusdirektiivi saatetaan kansallisesti voimaan

Palkka-avoimuusdirektiivin on tarkoitus astua Suomessa kansallisesti voimaan 7.6.2026 mennessä tasa-arvolakiin tehtävillä muutoksilla. Muutokset koskevat kaikkia työnantajia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Käytännön toimet työpaikoilla liittyvät palkkausjärjestelmän ja roolikuvauksien päivittämiseen, palkkakartoituksen toteuttamiseen sekä mahdollisten palkkaerojen syiden analysointiin. Jatkossa kaikilla työnantajilla on oltava palkkarakenteet, joilla varmistetaan, etteivät palkkaerot samassa tai samanarvoisessa työssä johdu sukupuolesta.

Myös tehtävänimikkeiden ja työpaikkailmoitusten on oltava sukupuolineutraaleja. Työnantajan on lisäksi työntekijän pyynnöstä annettava kirjallisesti tieto työntekijän yksilöllisestä palkkatasosta sekä hänen kanssaan samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltyinä.

Rekrytointivaiheessa työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle alkupalkka tai palkkahaitari, eikä työnantaja saa kysyä työnhakijan aiempaa palkkatasoa.

Uudet raportointivelvoitteet koskevat vähintään 100 työntekijän organisaatioita.

Henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisraja alenee

Yhteistoimintalain säännöksiä henkilöstön hallintoedustuksesta sovelletaan nykyisin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Hallitus on linjannut, että soveltamisraja alennetaan 100 työntekijää työllistäviin organisaatioihin.

Hallintoedustus tulee jatkossa toteuttaa hallituksessa tai johtoryhmässä. Lisäksi luovutaan nykyisestä sopimukseen perustuvasta henkilöstön hallintoedustuksesta yhteistoimintalain tasolla. Arvioitu esittelyviikko on tällä hetkellä viikko 16.

 VALO Partnersin neuvontapalvelut 

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista, ennakollista riskienhallintaa ja toimii kumppanina haastavissa tilanteissa, sekä muuttuvissa toimintaympäristöissä, kuten muutosneuvotteluissa, työsuhteen päättämistilanteissa, työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä ja työoikeudellisissa riita-asioissa sekä työelämän tietosuojakysymyksissä. 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme varaamalla maksuton alkukartoitus, joka ei sido teitä mihinkään.

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä. 

- Alexa Kavasto, työoikeusjuristi, osakas

08/01/2026

EU-hankintojen kynnysarvot muuttuivat 1.1.2026

Euroopan unionin julkisia hankintoja koskevat kynnysarvot päivittyivät 1.1.2026. Muutoksen taustalla on Euroopan komission 22.10.2025 hyväksymä päätös, jolla vahvistettiin uudet EU-kynnysarvot vuosille 2026–2027. Kynnysarvot määrittävät, milloin hankintaan sovelletaan EU-hankintadirektiivien mukaisia kilpailutusmenettelyjä. EU-kynnysarvoihin tehtävät muutokset johtuvat Maailman kauppajärjestön (WTO) GPA-sopimuksesta (Government Procurement Agreement). EU-kynnysarvot tarkistetaan säännöllisesti kahden vuoden välein.

Nyt voimaan tulleet päivitykset eivät vaikuta kansallisiin kynnysarvoihin. Niitä voidaan muuttaa ainoastaan kansallisen hankintalainsäädännön muutoksin.

Hankinnan ennakoitu arvo ratkaisee, onko kyse hankintalaissa tarkasti säännellystä EU-hankinnasta, väljemmin säännellystä kansallisesta hankinnasta vai kokonaan hankintalain ulkopuolelle jäävästä pienhankinnasta.

Komissio on tällä kertaa laskenut sovellettavia EU-kynnysarvoja seuraavasti:

Uudet EU-kynnysarvot 1.1.2026 alkaen (alv 0 %)

Valtion keskushallintoviranomaisten tavara- ja palveluhankinnat - uusi kynnysarvo 140 000 € (ennen 143 000 €)
Muiden hankintayksiköiden tavara- ja palveluhankinnat (esim. kunnat ja hyvinvointialueet) - uusi kynnysarvo 216 000 € (ennen 221 000 €)
Rakennusurakat ja käyttöoikeussopimukset (myös erityisaloilla) - uusi kynnysarvo 5 404 000 € (ennen 5 538 000 €)
Erityisalojen tavara- ja palveluhankinnat: - uusi kynnysarvo 432 000 € (ennen 443 000 €)

Kynnysarvojen muutosten vaikutukset hankintayksiköille

Mitä suurempi hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on, sen tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa hankintojen kilpailuttamista koskeva sääntely on. Kynnysarvojen laskemisen myötä osa aiemmin kansallisina hankintoina kilpailutetuista hankinnoista tulee jatkossa kilpailuttaa hankintalain EU-menettelysäännösten mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa tiukempia EU-hankintadirektiiveistä johtuvia menettelyä koskevia sääntöjä, koko EU:n alueen käsittävää ilmoitusvelvollisuutta ja hankintamenettelyn aikana noudatettavia pidempiä määräaikoja, kuten tarjousten jättöaikaa.

Muutos korostaa hankintojen suunnittelun ja ennakoinnin merkitystä. Hankintayksiköiden on suositeltavaa käydä läpi tulevat hankinnat, ja päivittää tarvittaessa hankintasuunnitelmiaan erityisesti niissä hankinnoissa, joiden ennakoitu arvo asettuu uuden kynnysarvon tuntumaan. Samalla kannattaa varmistaa, että sisäiset ohjeet ja kilpailutuskäytännöt ovat ajan tasalla.

Kynnysarvojen muutosten vaikutukset tarjoajille

Matalammat kynnysarvot voivat kasvattaa EU-tasoisten kilpailutusten määrää. Tämä saattaa tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kotimaisille toimijoille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa kansainvälisille markkinoille.

Samalla on kuitenkin hyvä tunnistaa, että EU-menettelyt tuovat mukanaan tiukemmat vaatimukset ja kansainvälistävät kilpailun. Yritysten kannattaakin arvioida omaa hankintaosaamistaan ja valmiuttaan

osallistua EU:n laajuisiin kilpailutuksiin. Lisäksi EU-hankinnoissa korostuu huolellisuus tarjousten laatimisessa aja hankinta-asiakirjojen asettamien vaatimusten tarkka noudattaminen.

Hankintaklinikka – Ensiapu hankinnan tai tarjouksen haasteisiin

Voit olla hankintajuristeihimme yhteydessä suoraan Hankintaklinikan kautta. Saat tilanteeseesi asiantuntijan näkemyksen nopeasti – ja maksutta. Jos kyseessä on laajempi kokonaisuus, arvioimme tilanteen ja tarjoamme selkeät ratkaisuvaihtoehdot. Ota yhteyttä hankinta-asiantuntijoihimme!

-Kiira Koponen, hankintajuristi, osakas

02/12/2025

Hankintalaki uudistuu 2026 – mikä muuttuu ja milloin?

Hankintalain uudistuksella tavoitellaan julkisten hankintojen tehostamista, kustannussäästöjä ja kilpailun lisäämistä. Samalla täsmennetään keskeisiä pelisääntöjä hankintojen suunnittelua, kilpailutusten toteuttamista ja sidosyksikköhankintoja koskien. Tähän blogiin olemme koonneet keskeiset hankintalakiin kaavaillut muutokset.

Sidosyksikkösääntelyn kiristyminen

Uudistuksen merkittävin yksittäinen muutos on hankintalakiin kaavailtu 10 prosentin vähimmäisomistusosuusvaatimus sidosyksiköiden käyttämiselle. Muutoksen taustalla on havainto siitä, että sidosyksikköyhtiöissä voi olla mukana useita kymmeniä tai jopa satoja hankintayksiköitä marginaalisin omistusosuuksin ilman todellista määräysvaltaa.

Muutos on ajankohtainen, sillä myös korkeimman hallinto-oikeuden tuoreessa ratkaisussa 8.10.2025 (KHO 225/2025 Sarastia Oy) vahvistettiin, että hankintayksikön pelkkä pieni omistusosuus sidosyksikköyhtiöstä ilman todellista määräysvaltaa ei riitä sidosyksikkösuhteen syntymiseen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen 0,04 %:n omistus Sarastiassa ei siis riittänyt perusteeksi 9,3 miljoonan euron hankinnan tekemiselle sidosyksiköltä ilman kilpailuttamista.

Uudistus tarkoittaisi käytännössä, että:

Hankintayksikön tulee omistaa vähintään 10 % sidosyksikön osakekannasta voidakseen tehdä sidosyksiköltä hankintoja ilman kilpailutusta.

Vaatimus koskee osakeyhtiömuotoisia sidosyksiköitä ja mahdollisesti myös säätiö-/yhdistysmuotoisia sidosyksiköitä.

Vaatimusta ei sovelleta kuntayhtymiin tai liikelaitoksiin.

Vaatimus ulottuu myös sidosyksikön mahdollisiin tytär-, emo- ja osakkuusyhtiöihin.

Sidosyksikköyhtiöille tämä tarkoittaa omistusrakenteen tarkastamista eli sen arviointia onko jokaisella omistajalla vähintään 10 %:n omistusosuus? Mikäli ei, tämä johtanee uudelleenjärjestelyihin eli osakekauppoihin, pääomakorotuksiin ja pienten omistajien omistajuuksien päättämiseen. Hankintayksiköille tämä tarkoittaa sidosyksikköaseman mahdollista menetystä (jos omistus alle 10 %), valmistautumista hankintojen laajempaan kilpailuttamisvelvollisuuteen ja muiden vaihtoehtojen kartoittamiseen hankintojen tekemiseksi, kuten oman tuotannon lisääminen, hankintarengasyhteistyötä taikka kuntayhtymämuodossa toimimista. Markkinatoimijoille tämä tarkoittaa parhaimmillaan runsain määrin uusia julkisia tarjouskilpailuja, joihin osallistua.

Hankintojen jakaminen osiin

EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat on jatkossa jaettava osiin. Poikkeaminen jakamisesta on mahdollista vain perustellusta syystä. Mikäli hankintayksikkö on lipsunut tästä vaatimuksesta, kyseessä olisi valitusperuste.

Kilpailutuksen uusimisvelvoite

Jos avoimessa menettelyssä saadaan vain yksi tarjous, kilpailutus on uusittava. Epäselvää vielä koskeeko uusimisvelvoite vain EU-hankintoja vai myös kansallisia?

Markkinavuoropuhelu tehostuu

Hankintalakiuudistuksen myötä markkinakartoitus tulisi pakolliseksi yli 10 miljoonan euron hankinnoissa, jonka toteuttamistapa on hankintayksikön harkinnassa. Markkinavuoropuhelun käymisellä voidaan oikeuttaa poikkeaminen kahdesta uudesta velvoitteesta:

Hankinnan osiin jakaminen: Markkinavuoropuhelulla voidaan tarvittaessa osoittaa, että hankinnan jakaminen osiin ei ole tarkoituksenmukaista.

Kilpailutuksen uusimisvaatimus: Markkinavuoropuhelulla voidaan tarvittaessa osoittaa, että todellinen tilanne on se, ettei markkinoilta ole saatavilla kuin yksi tarjous, jolloin kilpailutusta ei tarvitse uusia.

Kestävyys, huoltovarmuus ja turvallisuus

Nämä näkökulmat tulevat mukaan lain tavoitteisiin, joita hankinnoissa tulee huomioida. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta huomioida esimerkiksi toimitusketjujen pituus, maantieteellinen sijainti ja saatavuus koko elinkaaren aikana korkean riskin tuotteissa.

Muita huomioitavia muutoksia

Pakollisten poissulkemisperusteiden laajennus (kirjanpitorikokset, ympäristörikokset).

Jälki-ilmoitusvelvollisuus laajenee kansallisiin hankintoihin.

Suorahankinnan ilmoittamatta jättäminen sanktioidaan.

KKV:n toimivalta laajenee kansallisen kynnysarvon ylittäviin urakoihin. Eli KKV:llä on lain voimaantultua mahdollisuus tehdä markkinaoikeudelle esitys hankintalain vastaisesta, kansallisen kynnysarvon ylittävän rakennusurakan suorahankinnasta.

Sote- ja muiden erityisten palvelujen kilpailuttamista koskeva luku siirretään osaksi kansallisia hankintoja koskevaa lukua.

Lakiuudistus tuo mukanaan tarpeen päivittää hankintakäytäntöjä, sopimusmalleja ja ohjeistuksia. Hankintayksiköille on tärkeää ymmärtää, miten uudet säännökset vaikuttavat käytännön hankintaprosesseihin, ja tarjoajien on hyvä tuntea, mitä muutokset merkitsevät kilpailutuksiin osallistumisen kannalta.

Hankintalain uudistuksen voimaantulon aikataulu on kuitenkin vielä epäselvä. Lainsäädännön arviointineuvosto antoi 26.11.2025 hallituksen esitysluonnoksesta poikkeuksellisen kriittisen lausunnon ja vaatii lakiesitykseen korjauksia ennen sen antamista eduskunnalle. Tämä tarkoittaa, että hallituksen esityksen aikataulu viivästyy. Uutta arviota esityksen antamisesta eduskunnalle ei ole vielä julkistettu. Selvää on kuitenkin, ettei lakiuudistus astu voimaan vielä 1.1.2026 vaan aikaisintaan myöhemmin keväällä 2026. tuntea, mitä muutokset merkitsevät kilpailutuksiin osallistumisen kannalta.

Hankintaklinikka – Ensiapu hankinnan tai tarjouksen haasteisiin

Ota yhteyttä hankinta-asiantuntijoihimme!

-Anet Joutsen, hankintajuristi

27/10/2025

Puhtaat ajoneuvot hankinnoissa – käytännön opas hankintayksiköille

Mistä on kyse?

Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista (740/2021), tuttavallisemmin puhtaiden ajoneuvojen laki, velvoittaa hankintayksiköitä lisäämään ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden ajoneuvojen osuutta.

Keitä laki koskee?

Laki koskee kaikkia hankintalain tarkoittamia hankintayksiköitä eli kuntia, valtion virastoja, hyvinvointialueita, kuntayhtymiä ja julkisoikeudellisia laitoksia.

Milloin laki tulee sovellettavaksi?

Lakia sovelletaan, kun:

ajoneuvo hankitaan ostamalla, vuokraamalla, leasingilla tai osamaksulla tai

hankinta on palveluhankinta, jossa ajoneuvoja käytetään palvelun tuottamiseen (esim. kuljetuspalvelut), ja

hankinnan arvo ylittää EU-kynnysarvon.

Toisin sanoen: hankintayksikön on varmistettava, että ajoneuvot, joko itse hankitut tai palvelusopimuksissa käytettävät, täyttävät lain mukaiset puhtaiden ajoneuvojen osuudet ja tekniset vaatimukset.

Missä hankinnoissa laki tyypillisesti aktualisoituu?

A. Ajoneuvohankinnat

Henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot

Linja-autot (tietyt alaluokat)

Kuorma-autot

B. Palveluhankinnat

Oppilas- ja asiointikuljetukset

Sote- ja vammaiskuljetukset

Jätteiden keruu

Posti- ja pakettikuljetukset

Ajanjakso	Aika	Keskeinen sisältö
I	2.8.2021–31.12.2025	Siirtymävaihe: sallitaan vähäpäästöiset (≤ 50 g CO₂/km) ja vaihtoehtoiset käyttövoimat.
II	1.1.2026–31.12.2030	Tiukennus: henkilö- ja kevyiden hyötyajoneuvojen on oltava nollapäästöisiä (0 g CO₂/km).

Puhtaiden ajoneuvojen osuus

Prosenttiosuus lasketaan kaikista ajanjakson aikana tehdyistä hankinnoista yhteensä, ei yksittäisistä kilpailutuksista. Jos yksi hankinta jää alle vaatimusten, sen voi kompensoida toisessa saman ajanjakson hankinnassa.

Laki ei aseta koko maahan yhtä kiinteää prosenttiosuutta henkilö- ja kevyiden hyötyajoneuvojen osalta, vaan ottaa huomioon alueelliset erot, kuten latausinfran kattavuuden ja välimatkat. Siksi vaadittava vähimmäisosuus vaihtelee alueen mukaan.

Ajoneuvoluokka	Vähimmäisosuus ajanjaksolla	Soveltuvuus
Henkilö- ja kevyet hyötyajoneuvot (M1, N1)	20–50 % alueesta riippuen	Alueellinen porrastus
Kuorma-autot (N2, N3)	5 %	Ei alueellista eroa
Linja-autot (M3 I / A)	41 %	Ei alueellista eroa

Esimerkki käytännöstä

Jos hankintayksikkö hankkii viiden vuoden aikana yhteensä 20 henkilö- tai kevyttä hyötyajoneuvoa, → vähintään 7 niistä (35 %) on oltava puhtaita.

Puhtaan ajoneuvon vaatimukset

Jokaisella ajoneuvoluokalla on omat ”puhtaan ajoneuvon” tekniset vaatimukset, jotka määrittelevät, millainen ajoneuvo lasketaan puhtaaksi.

→ Nämä on tärkeä kuvata tarjouspyynnössä, jotta tarjoaja tietää, minkälainen kalusto hyväksytään.

Ajoneuvotyyppi	Soveltuuko laki?	Mitä tulee vaatia tarjouspyynnössä ajanjaksolla I (2.8.2021–31.12.2025)?	Mitä tulee vaatia tarjouspyynnössä ajanjaksolle II (1.1.2026–31.12.2030)?
M1 (henkilöauto)	Kyllä	CO₂ ≤ 50 g/km ja käyttövoimana sähkö, vety tai lataushybridi. Euro 6.	0 g/km → täyssähkö tai vety
M1 esteetön eli sis. pyörätuolipaikan	Ei
M2 (kevyt linja-auto, minibussi)	Kyllä	Kuten M1	Kuten M1
M3 I (kaupunkibussit) tai A (bussit, joissa seisomapaikat sallittu)	Kyllä	Käyttövoimana sähkö, kaasu, vety tai uusiutuva diesel (ei fossiilinen). Euro 5.	Sama
M3 alaluokka II (seutuliikennebussit), III (pitkän matkan bussit) tai B (vain istumapaikkoja)	Ei
N2, N3 (kuorma-autot)	Kyllä	Käyttövoimana sähkö, kaasu, vety tai uusiutuva diesel (ei fossiilinen) diesel. Euro VI.	Sama
L-luokka (mopot, moottoripyörät)	Ei

Käytännön muistilista kilpailutuksiin

Aloita markkinavuoropuhelulla: selvitä tarjonta ja teknologinen taso.

Tarjouspyynnössä määrittele (“ajoneuvon on täytettävä seuraavat ehdot...”):
- ajoneuvojen päästörajat ja hyväksyttävät käyttövoimat
- miten tarjoaja osoittaa vaatimusten täyttymisen (esim. tyyppihyväksyntä, päästötodistus)
Voit antaa kriteereistä myös lisäpisteitä esim. nollapäästöisyydestä
Tarkastele kokonaisuutta: vaatimukset täytetään ajanjakson tasolla, ei yksittäisissä kilpailutuksissa.

Huomio: Traficom valvoo lain toteutumista jälki-ilmoitusten kautta. Jos hankintayksikkö ei tee ilmoitusta lain piiriin kuuluvasta hankinnasta tai tiedot ovat puutteellisia, Traficom voi asettaa uhkasakon velvoitteen tehosteeksi.

Hankintaklinikka – Ensiapu hankinnan tai tarjouksen haasteisiin

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista tukea, ennakollista riskienhallintaa ja käytännönläheistä neuvontaa hankintaprosessien aikana sekä yrityksille että hankintayksiköille.

Voit olla hankintajuristeihimme yhteydessä suoraan Hankintaklinikan kautta. Saat tilanteeseesi asiantuntijan näkemyksen nopeasti – ja maksutta. Jos kyseessä on laajempi kokonaisuus, arvioimme tilanteen ja tarjoamme selkeät ratkaisuvaihtoehdot.

Ota yhteyttä hankinta-asiantuntijoihimme!

-Anet Joutsen, hankintajuristi

22/10/2025

Milloin hankinta pitää kilpailuttaa ja milloin hankintaa ei pidä kilpailuttaa?

Julkiset hankinnat perustuvat hankintalakiin, jonka tavoitteena on turvata verovarojen tehokas käyttö, avoimuus ja tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse kilpailuttaa ja joskus taas kilpailuttaminen on ehdoton velvollisuus.

Milloin pitää kilpailuttaa?

Hankintayksikön (esim. kunnat, hyvinvointialueet, valtion viranomaiset) on kilpailutettava hankinnat, jotka ylittävät hankintalain kynnysarvot. Kynnysarvot vaihtelevat hankintayksikön ja hankinnan luonteen mukaan (tavarat, palvelut, rakennusurakat). Jos arvo ylittää kynnysarvon, hankinta on kilpailutettava hankintalain menettelyjen mukaisesti (esim. avoin tai rajoitettu menettely).

Milloin ei tarvitse kilpailuttaa?

Kaikkea hankintaa ei tarvitse viedä kilpailutukseen. Poikkeuksia ovat esimerkiksi:

Kynnysarvon alittavat hankinnat: jos hankinnan arvo jää alle säädetyn rajan, riittää yleensä kevyempi menettely (esim. vapaamuotoisten tarjousten pyytäminen muutamalta toimittajalta).

Suorahankinta: voidaan tehdä, jos lain edellytykset täyttyvät (esim. vain yksi toimittaja, äärimmäinen kiire, tekniset syyt).

Miksi rajat ovat tärkeää tietää?

Kynnysarvot ja kilpailuttamisvelvollisuuden rajat määrittävät, millainen prosessi hankinnasta käynnistyy. Liian kevyt menettely voi johtaa lainvastaisuuteen ja valituksiin, mutta liian raskas prosessi taas hidastaa ja kuormittaa turhaan.

Yhteenveto

Kilpailuttaminen on pääsääntö aina, kun hankinnan arvo ylittää hankintalain kynnysarvot.

Poikkeuksia on, mutta ne on rajattu tarkasti laissa.

Hankinnan suunnittelu on tärkeää ja auttaa välttämään sudenkuopat.

Kun olet epävarma, onko hankinta kilpailutettava, kannattaa tarkistaa kynnysarvot ja arvioida, voisiko jokin poikkeus soveltua. Epäselvissä tilanteissa asiantuntijan apu voi säästää aikaa, vaivaa ja jopa oikeudellisia seuraamuksia.

Hankintaklinikka – Ensiapu hankinnan tai tarjouksen haasteisiin

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista tukea, ennakollista riskienhallintaa ja käytännönläheistä neuvontaa hankintaprosessien aikana sekä yrityksille että hankintayksiköille.

Voit olla hankintajuristeihimme yhteydessä suoraan Hankintaklinikan kautta. Saat tilanteeseesi asiantuntijan näkemyksen nopeasti – ja maksutta. Jos kyseessä on laajempi kokonaisuus, arvioimme tilanteen ja tarjoamme selkeät ratkaisuvaihtoehdot.

Ota yhteyttä hankinta-asiantuntijoihimme!

-Anet Joutsen, hankintajuristi

06/10/2025

Työlainsäädännön ajankohtaiset muutokset 2025–2026

Yhteistoimintalaki uudistui 1.7.2025 osana hallituksen työmarkkinauudistusta. Uudistuksen tavoitteena on keventää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa ja mahdollistaa työnantajien joustavampi reagointi markkinatilanteen muutoksiin. Uudistuksen myötä lain soveltamiskynnystä nostettiin ja muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto puoliintui. Liikkeen luovutusta, sulautumista ja jakautumista koskevat määräykset säilyivät ennallaan.

Lakiuudistuksesta huolimatta työnantajan on tärkeä muistaa tarkistaa mahdolliset työnantajaa sitovat TES-määräykset muutosneuvotteluvelvoitteita koskien, kuten määräykset neuvotteluaikoja koskien. Huomioitava on kuitenkin, että mahdolliset uudistetusta laista poikkeavat TES-määräykset neuvotteluajoista eivät koske yrityksiä, jotka noudattavat työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella.

Keskeiset yhteistoimintalakiin tehdyt muutokset

Soveltamiskynnys: Yhteistoimintalakia sovelletaan 1.7.2025 lukien yrityksiin, yhteisöihin ja säätiöihin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Uudistuksen myötä alle 50 hengen organisaatiot eivät ole enää lain piirissä samalla tavalla kuin ennen. Mikäli organisaatiossanne työskentelee säännöllisesti 20–49 työntekijää, yhteistoimintavelvoitteisiin on tuotu seuraavia kevennyksiä:

Säännöllinen vuoropuhelu keventyi: Työnantajan on mahdollista luoda omat työpaikkakohtaiset käytännöt säännönmukaisen jatkuvan vuoropuhelun käymiseksi. Myös jo olemassa olevat käytännöt voivat toteuttaa edellytykset jatkuvan vuoropuhelun käymisestä. Vuoropuhelu tulee toteuttaa vähintään kerran vuodessa.

Muutosneuvotteluvelvoitteet: Alle 50 työntekijää työllistävien työnantajien tulee käydä muutosneuvottelut, mikäli vähintään 20 työntekijää olisi 90 päivän ajanjakson aikana vaarassa joutua irtisanotuksi, lomautetuksi toistaiseksi tai työsopimuksen ehtojen yksipuolisen muutoksen kohteeksi.
- Esimerkki: työnantaja arvioi joutuvansa irtisanomaan 10 työntekijää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Asiaa ei ole tarpeen käsitellä muutosneuvotteluissa, koska irtisanottavien lukumäärä jää alle 20:n. Mutta, jos työnantajalle tulee myöhemmin tarve esim. irtisanoa vielä yhteensä 12 työntekijää, on näistä irtisanomisista käytävä muutosneuvottelut ennen päätösten tekemistä, mikäli irtisanomisilmoitukset aiottaisiin antaa 90 päivän sisällä jo aiemmin annettujen irtisanomisilmoitusten antamisesta.

Määräaikaiset lomautukset: Alle 50 työntekijää työllistävien työnantajien ei tarvitse enää käydä muutosneuvotteluita määräaikaisista, enintään 90 päivää kestävistä lomautuksista, joiden perusteena on työn tai sen tarjoamisedellytysten tilapäinen vähentyminen. Tämä huolimatta siitä, että lomautukset koskisivat yli 20 työntekijää 90 päivän ajanjakson aikana.

Neuvotteluajat puoliintuivat: Neuvotteluaikojen puoliintuminen koskee kaikkia yhteistoimintalain soveltamisalan piirissä olevia työnantajia. Muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto on jatkossa 3 viikkoa tai 7 päivää riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä toimenpiteistä ja suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstömäärästä. Neuvotteluajoista voidaan edelleen sopia neuvotteluosapuolten välillä neuvotteluiden aikana toisin. Muista tarkistaa myös mahdolliset TES-määräykset.

Uudet määräykset työvoimapalveluista: Nämä uudet määräykset koskevat kaikkia lain soveltamisalan piirissä olevia työnantajia. Mikäli työnantaja harkitsee vähintään 10 työntekijän irtisanomista tuotannollisin ja taloudellisin perustein, irtisanomisen kohteeksi valikoituneiden työntekijöiden työsuhde ei saa päättyä ennen kuin on kulunut 30 päivää neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle. Työnantajan on siten tärkeä toimittaa neuvotteluesitys mahdollisimman aikaisin työvoimaviranomaiselle, jotta määräaika lähtee kulumaan.

Esimerkki: Jos työnantaja toimittaa neuvotteluesityksen työvoimaviranomaiselle 1.10 ja neuvotteluvelvoitteen täyttymisen jälkeen päätöksen työsopimuksen irtisanomisesta tuotannollisella ja taloudellisella perusteella, työntekijän työsopimuksen päättymispäivämäärä voi olla aikaisintaan 31.10.

Tulevat työlakimuutokset vuonna 2026

Vuonna 2026 työnantajia odottavat lisäksi seuraavat työlakiuudistukset: irtisanomiskynnyksen alentuminen individuaaliperusteisissa irtisanomisissa, takaisinottovelvollisuuden poistuminen alle 50 työntekijää työllistäviltä työnantajilta, määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottaminen, lomautusilmoitusajan puolittuminen sekä palkka-avoimuusdirektiivin asettamien vaatimusten voimaantulo.

VALO Partnersin neuvontapalvelut

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista, ennakollista riskienhallintaa ja toimii kumppanina haastavissa tilanteissa, kuten muutosneuvotteluissa, työsuhteen päättämistilanteissa, työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä, ulkoistamisissa ja työoikeudellisissa riita-asioissa sekä työelämän tietosuojakysymyksissä. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

-Kiira Koponen, työoikeusjuristi

09/05/2025

Kuinka huomioida ympäristönäkökohdat julkisissa hankinnoissa?

Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Ympäristönäkökulmat eivät ole enää pelkkä lisäbonus, vaan yhä useammin ne ovat keskeinen osa tarjouspyyntöjä ja pisteytystä. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten ympäristövaikutukset voidaan ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa.

Miksi ympäristövaikutusten huomioiminen on tärkeää?

Kestävät hankinnat auttavat vähentämään päästöjä, säästämään luonnonvaroja ja tukemaan vastuullisia liiketoimintamalleja. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö ohjaa yhä vahvemmin ympäristöystävällisten ratkaisujen suosimiseen julkisissa hankinnoissa.

Hyvin suunniteltu hankinta voi esimerkiksi:

vähentää energiankulutusta tai jätteiden syntyä

kannustaa uusiutuviin materiaaleihin tai vähäpäästöiseen teknologiaan

edistää kiertotaloutta ja tuotteen elinkaaren pidentymistä

vahvistaa sopimustoimittajien vastuullisuusosaamista

Vastuullisuus rakentaa mainetta, myös tarjouskilpailujen ulkopuolella. Ympäristön huomioiminen ei tarkoita lisäkustannuksia, mutta se voi tarkoittaa parempaa laatua, pidempää käyttöikää ja toimivampaa kokonaisuutta. Kun ympäristövaikutukset sisällytetään osaksi julkista hankintaa järkevällä ja läpinäkyvällä tavalla, kaikki osapuolet voittavat.

Miten ympäristövaikutukset voidaan sisällyttää hankintaan?

Ympäristönäkökulmat voidaan tuoda mukaan hankintaan useassa eri vaiheessa:

1. Vaatimukset tarjoajille tai tuotteelle

Hankintayksikkö voi edellyttää, että:

tarjoaja täyttää ympäristönhoitoa koskevat vaatimukset

Tuotteella on jokin ympäristömerkintä

Käytettävä materiaali on kierrätettyä tai biohajoavaa

Kuljetuksissa käytetään vähäpäästöistä kalustoa

2. Vertailuperusteet

Ympäristötekijät voidaan sisällyttää pisteytykseen esimerkiksi näin:

Ajoneuvohankinnat: CO₂-päästörajat, sähkö- tai hybridiajoneuvovaatimus

Rakentaminen: vähähiiliset rakennusmateriaalit, jätteiden lajitteluvaatimukset

IT-laitteet: energiatehokkuusluokka, laitteen kierrätettävyys

Siivouspalvelut: kemikaaliton tai ympäristömerkitty puhdistusaine

Elintarvikehankinnat: vähäpäästöiset kuljetukset

Vinkki hankintayksikölle: Ole tarkka ja konkreettinen, ympäristökriteerien tulee olla mitattavia ja vertailukelpoisia.

VALO Partners tukena kestävissä hankinnoissa

Meiltä saat asiantuntevaa apua ympäristökriteerien hyödyntämiseen, sekä hankintayksiköille että tarjoajille. Autamme esimerkiksi:

Hankinnan kohteen ympäristövaatimusten muotoilussa

Vertailuperusteiden laatimisessa

Tarjoajien tukemisessa dokumentoinnissa

Hankintaklinikka – Ensiapu hankinnan tai tarjouksen haasteisiin

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista tukea, ennakollista riskienhallintaa ja käytännönläheistä neuvontaa hankintaprosessien aikana sekä yrityksille että hankintayksiköille.

Voit olla hankintajuristeihimme yhteydessä suoraan Hankintaklinikan kautta. Saat tilanteeseesi asiantuntijan näkemyksen nopeasti – ja maksutta. Jos kyseessä on laajempi kokonaisuus, arvioimme tilanteen ja tarjoamme selkeät ratkaisuvaihtoehdot.

Ota yhteyttä hankinta-asiantuntijoihimme!

30/04/2025

Kuinka hinnoitella tarjous hankintayksikölle? Hankintaklinikka auttaa!

Tiesithän, että autamme työoikeudellisten kysymysten lisäksi myös julkisiin hankinnoissa?

Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset puhuttavat – tarjoajia huolettaa tehdyn tarjouksen hylkääminen, hankintayksiköitä mahdollinen sopimusriskin realisoituminen. Helmikuussa 2025 markkinaoikeus antoi merkittävän ratkaisun (MAO:111/2025), joka muistuttaa sekä hankintayksiköitä että tarjoajia siitä, miten erottaa kilpailukykyinen hinnoittelu riskialttiista hinnoittelusta. Tässä kerromme, mitä ratkaisusta kannattaa ottaa opiksi, ja miten Hankintaklinikkamme voi auttaa, kun tilanne on epäselvä.

Yksi tyypillinen kysymys, jonka asiakkaamme meille esittävät, koskee tarjouksen hinnoittelua: "Miten laatia tarjous, joka on kilpailukykyinen, mutta ei niin edullinen, että se hylätään poikkeuksellisen alhaisena?" Tämä ei ole lainkaan harvinainen haaste, sillä hankintayksiköt ovat EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa velvollisia pyytämään selvitystä, mikäli tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintayksiköllä on varsin laaja harkintavalta arvioida, antaako tarjoajan selvitys riittävän varmuuden siitä, että tarjoaja kykenee toteuttamaan hankinnan antamillaan edullisilla hinnoilla. Jos selvitys ei tyydytä tätä vaatimusta, tarjous voidaan hylätä sen riskialttiuden vuoksi.

Markkinaoikeus kumosi hankintayksikön päätöksen hylätä tarjous poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella ratkaisussaan MAO:111/2025. Tapauksessa oli kyse koulukuljetushankinnasta, jossa valittaja oli jättänyt tarjouksen neljään osa-alueeseen viidestä. Yhdellä reitillä tarjottu hinta oli 36 % edullisempi kuin kilpailijalla. Hankintayksikkö arvioi hinnan epärealistiseksi ja katsoi sen poikkeavan alan tyypillisestä hintarakenteesta, eikä sen katsottu kattavan reitin ajamisesta aiheutuvia kuluja. Markkinaoikeus kuitenkin kumosi hankintayksikön päätöksen ja totesi, että pelkkä edullinen hinta ei vielä tarkoita tarjoajan kyvyttömyyttä toteuttaa sopimusvelvoitteitaan. Hintaerot voivat johtua yritysten erilaisista tehokkuuksista, katetavoitteista tai strategisista päämääristä – esimerkiksi uusien markkinoiden taikka julkisen sektorin asiakkaiden tavoittelusta, esimerkiksi referenssimielessä. Tällaiset perustellut syyt eivät oikeuta tarjouksen hylkäämiseen, mikäli tarjoaja kykenee osoittamaan realistisen mahdollisuuden hankinnan toteuttamiseen tarjoamallaan hinnalla.

Tarjoaja, jos tarjouksen hinnoittelu mietityttää – me autamme!

Jos kaipaat apua tarjouksen laatimiseen, tai mietit saamasi hankintapäätöksen jälkeen, onko kilpailutus toteutettu asianmukaisesti, käänny puoleemme.

Hankintayksikkö, jos harkitset tarjouksen hylkäämistä liian alhaisen hinnan perusteella – varmista perustelujen kestävyys!

Jos toimit hankintayksikön edustajana ja pohdit tarjouksen hylkäämistä hinnoitteluun liittyen, autamme arvioimaan, milloin perusteet täyttyvät ja miten hylkäys voidaan perustella juridisesti kestävästi ja asianmukaisesti.

Hankintaklinikka – Ensiapu hankinnan tai tarjouksen haasteisiin

Voit olla hankintajuristeihimme yhteydessä suoraan Hankintaklinikan kautta. Saat tilanteeseesi asiantuntijan näkemyksen nopeasti – ja maksutta. Jos kyseessä on laajempi kokonaisuus, arvioimme tilanteen ja tarjoamme selkeät ratkaisuvaihtoehdot.

Hankintaklinikaltamme saat asiantuntevaa tukea muun muassa:

tarjouksen laadintaan ja riskien arviointiin
tarjouspyyntöjen ja sopimusehtojen tulkintaan
poikkeuksellisen alhaisen hinnan arvioimiseen ja selvitysten laatimiseen
muutoksenhakuun ja valitusprosesseihin

VALO Partnersin hankintaklinikka

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista tukea, ennakollista riskienhallintaa ja käytännönläheistä neuvontaa hankintaprosessien aikana sekä yrityksille että hankintayksiköille.

Ota yhteyttä hankinta-asiantuntijoihimme!

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

- Kiira Koponen, hankintajuristi, osakas

Older Posts ›