Kiira Koponen, tekijä sivustolla VALO Partners Asianajotoimisto

08/01/2026

EU-hankintojen kynnysarvot muuttuivat 1.1.2026

Euroopan unionin julkisia hankintoja koskevat kynnysarvot päivittyivät 1.1.2026. Muutoksen taustalla on Euroopan komission 22.10.2025 hyväksymä päätös, jolla vahvistettiin uudet EU-kynnysarvot vuosille 2026–2027. Kynnysarvot määrittävät, milloin hankintaan sovelletaan EU-hankintadirektiivien mukaisia kilpailutusmenettelyjä. EU-kynnysarvoihin tehtävät muutokset johtuvat Maailman kauppajärjestön (WTO) GPA-sopimuksesta (Government Procurement Agreement). EU-kynnysarvot tarkistetaan säännöllisesti kahden vuoden välein.

Nyt voimaan tulleet päivitykset eivät vaikuta kansallisiin kynnysarvoihin. Niitä voidaan muuttaa ainoastaan kansallisen hankintalainsäädännön muutoksin.

Hankinnan ennakoitu arvo ratkaisee, onko kyse hankintalaissa tarkasti säännellystä EU-hankinnasta, väljemmin säännellystä kansallisesta hankinnasta vai kokonaan hankintalain ulkopuolelle jäävästä pienhankinnasta.

Komissio on tällä kertaa laskenut sovellettavia EU-kynnysarvoja seuraavasti:

Uudet EU-kynnysarvot 1.1.2026 alkaen (alv 0 %)

Valtion keskushallintoviranomaisten tavara- ja palveluhankinnat - uusi kynnysarvo 140 000 € (ennen 143 000 €)
Muiden hankintayksiköiden tavara- ja palveluhankinnat (esim. kunnat ja hyvinvointialueet) - uusi kynnysarvo 216 000 € (ennen 221 000 €)
Rakennusurakat ja käyttöoikeussopimukset (myös erityisaloilla) - uusi kynnysarvo 5 404 000 € (ennen 5 538 000 €)
Erityisalojen tavara- ja palveluhankinnat: - uusi kynnysarvo 432 000 € (ennen 443 000 €)

Kynnysarvojen muutosten vaikutukset hankintayksiköille

Mitä suurempi hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on, sen tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa hankintojen kilpailuttamista koskeva sääntely on. Kynnysarvojen laskemisen myötä osa aiemmin kansallisina hankintoina kilpailutetuista hankinnoista tulee jatkossa kilpailuttaa hankintalain EU-menettelysäännösten mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa tiukempia EU-hankintadirektiiveistä johtuvia menettelyä koskevia sääntöjä, koko EU:n alueen käsittävää ilmoitusvelvollisuutta ja hankintamenettelyn aikana noudatettavia pidempiä määräaikoja, kuten tarjousten jättöaikaa.

Muutos korostaa hankintojen suunnittelun ja ennakoinnin merkitystä. Hankintayksiköiden on suositeltavaa käydä läpi tulevat hankinnat, ja päivittää tarvittaessa hankintasuunnitelmiaan erityisesti niissä hankinnoissa, joiden ennakoitu arvo asettuu uuden kynnysarvon tuntumaan. Samalla kannattaa varmistaa, että sisäiset ohjeet ja kilpailutuskäytännöt ovat ajan tasalla.

Kynnysarvojen muutosten vaikutukset tarjoajille

Matalammat kynnysarvot voivat kasvattaa EU-tasoisten kilpailutusten määrää. Tämä saattaa tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kotimaisille toimijoille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa kansainvälisille markkinoille.

Samalla on kuitenkin hyvä tunnistaa, että EU-menettelyt tuovat mukanaan tiukemmat vaatimukset ja kansainvälistävät kilpailun. Yritysten kannattaakin arvioida omaa hankintaosaamistaan ja valmiuttaan

osallistua EU:n laajuisiin kilpailutuksiin. Lisäksi EU-hankinnoissa korostuu huolellisuus tarjousten laatimisessa aja hankinta-asiakirjojen asettamien vaatimusten tarkka noudattaminen.

Hankintaklinikka – Ensiapu hankinnan tai tarjouksen haasteisiin

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista tukea, ennakollista riskienhallintaa ja käytännönläheistä neuvontaa hankintaprosessien aikana sekä yrityksille että hankintayksiköille. 

Voit olla hankintajuristeihimme yhteydessä suoraan Hankintaklinikan kautta. Saat tilanteeseesi asiantuntijan näkemyksen nopeasti – ja maksutta. Jos kyseessä on laajempi kokonaisuus, arvioimme tilanteen ja tarjoamme selkeät ratkaisuvaihtoehdot. Ota yhteyttä hankinta-asiantuntijoihimme!

-Kiira Koponen, hankintajuristi, osakas

10/10/2025

Palkka-avoimuus – velvoitteesta kilpailuvaltiksi

Palkka-avoimuusdirektiivin on määrä astua Suomessa voimaan 18.5.2026. Direktiivi koskee kaikenkokoisia työnantajia niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Direktiivin tarkoituksena on vahvistaa samapalkkaisuuden toteutumista naisten ja miesten välillä sekä kaventaa palkkaeroja lisäämällä palkkojen ja palkitsemiskäytäntöjen läpinäkyvyyttä.

Palkka-avoimuusdirektiivi on herättänyt paljon kysymyksiä ja myös väärinkäsityksiä.

Yleisiä myyttejä palkka-avoimuudesta

Kaikkien palkat tulevat julkisiksi

Direktiivi ei tee yksittäisten työntekijöiden palkoista julkisia. Työntekijöillä on kuitenkin oikeus pyynnöstä saada tieto työntekijän yksilöllisestä palkkatasosta ja hänen kanssaan samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltyinä - eli miesten ja naisten palkkojen keskiarvot.

Kaikille on jatkossa maksettava sama palkka

Kaikille samanlaisissa tehtävissä työskenteleville ei tarvitse jatkossakaan maksaa saman suuruista palkkaa. Palkkaerot ovat mahdollisia kunhan ne perustuvat todellisiin eroihin työn vaativuudessa, työntekijän osaamisessa tai työsuorituksessa. Kokeneemmalle työntekijälle voi siten jatkossakin maksaa vasta-alkajaa parempaa palkkaa. Olennaista kuitenkin on, että nämä palkkaerot ovat perusteltuja ja läpinäkyviä.

Palkka-avoimuus koskee vain suuria työnantajia

Samapalkkaisuuden periaatetta on noudatettava tälläkin hetkellä kaiken kokoisissa organisaatioissa. Palkka-avoimuusdirektiivin myötä kaikissa organisaatiossa on oltava jatkossa läpinäkyvä palkkarakenne, jossa palkkauksen ja palkitsemisen kriteerit on selkeästi määritelty.

Uudet raportointivelvoitteet sen sijaan koskevat vähintään 100 työntekijän organisaatioita. Työnantajan on ilmoitettava palkka-avoimuusdirektiivin edellyttämät, sukupuolten palkkaeroja koskevat tiedot tasa-arvovaltuutetulle tulorekisterin ja Tilastokeskuksen välityksellä säännöllisin väliajoin.

Lisäksi vähintään 30 työntekijää työllistävien työnantajien on jatkossakin noudatettava voimassa olevan tasa-arvolain mukaista palkkakartoitusvelvoitetta osana tasa-arvosuunnitelman laatimisvelvollisuutta.

Palkka tulee ilmoittaa työpaikkailmoituksessa

Direktiivi ei edellytä palkan ilmoittamista työpaikkailmoituksessa. Direktiivin mukaan työnantajan tulee ilmoittaa työnhakijalle työstä maksettava alkupalkka tai sen vaihteluväli tasapainoisen palkkaneuvottelun turvaamiseksi esimerkiksi työpaikkailmoituksessa, ennen työhaastattelua tai muulla tavoin.

Velvoitteesta mahdollisuudeksi

Vaikka Suomessa jo pitkään voimassa ollut tasa-arvolaki sisältää monia palkka-avoimuutta tukevia elementtejä, palkka-avoimuusdirektiivin työnantajille asettamat uudet vaatimukset edellyttävät organisaatioilta valmistautumista ja toimenpiteitä viimeistään nyt.

Palkka-avoimuusdirektiivi haastaa organisaatiot tarkastelemaan palkkauksen ja palkitsemisen käytäntöjä uudesta näkökulmasta. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa entistä avoimempi palkkauspolitiikka, jonka läpinäkyvyys ei ole uhka, vaan kilpailuetu. Palkka-avoimuus tulisi siten nähdä voimavarana, joka lisää luottamusta, sitouttaa henkilöstöä ja tukee esihenkilöiden työtä.

Avoimuus voi tuoda organisaatiolle merkittäviä hyötyjä:

Luottamuksen rakentaminen: avoin palkkakulttuuri lisää läpinäkyvyyttä ja vahvistaa työntekijöiden luottamusta työnantajaan.
Työnantajamielikuvan vahvistaminen: reiluus ja avoimuus palkoissa ovat vahvoja vetovoimatekijöitä rekrytoinnissa.
Henkilöstön sitouttaminen: oikeudenmukaiseksi koettu palkitseminen parantaa työtyytyväisyyttä ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta.
Parempi johtamisen työkalu: selkeät ja objektiiviset palkkaperusteet tukevat esihenkilöitä palkkapäätöksissä ja vähentävät epäselvyyksiä.
Riskienhallinta: kun palkkarakenteet ovat dokumentoituja ja perusteltuja, voidaan välttää palkkariitoja ja muita oikeudellisia riskejä.

VALO Partnersin neuvontapalvelut

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista, ennakollista riskienhallintaa ja toimii kumppanina haastavissa tilanteissa, kuten muutosneuvotteluissa, työsuhteen päättämistilanteissa, työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä, ulkoistamisissa ja työoikeudellisissa riita-asioissa sekä työelämän tietosuojakysymyksissä.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme varaamalla maksuton alkukartoitus, joka ei sido teitä mihinkään. Käydään yhdessä läpi organisaationne nykytila ja tarvittavat toimenpiteet palkka-avoimuuteen valmistautumiseksi.

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

- Kiira Koponen, työoikeusjuristi, osakas

06/10/2025

Työlainsäädännön ajankohtaiset muutokset 2025–2026

Yhteistoimintalaki uudistui 1.7.2025 osana hallituksen työmarkkinauudistusta. Uudistuksen tavoitteena on keventää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa ja mahdollistaa työnantajien joustavampi reagointi markkinatilanteen muutoksiin. Uudistuksen myötä lain soveltamiskynnystä nostettiin ja muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto puoliintui. Liikkeen luovutusta, sulautumista ja jakautumista koskevat määräykset säilyivät ennallaan.

Lakiuudistuksesta huolimatta työnantajan on tärkeä muistaa tarkistaa mahdolliset työnantajaa sitovat TES-määräykset muutosneuvotteluvelvoitteita koskien, kuten määräykset neuvotteluaikoja koskien. Huomioitava on kuitenkin, että mahdolliset uudistetusta laista poikkeavat TES-määräykset neuvotteluajoista eivät koske yrityksiä, jotka noudattavat työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella.

Keskeiset yhteistoimintalakiin tehdyt muutokset

Soveltamiskynnys: Yhteistoimintalakia sovelletaan 1.7.2025 lukien yrityksiin, yhteisöihin ja säätiöihin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Uudistuksen myötä alle 50 hengen organisaatiot eivät ole enää lain piirissä samalla tavalla kuin ennen. Mikäli organisaatiossanne työskentelee säännöllisesti 20–49 työntekijää, yhteistoimintavelvoitteisiin on tuotu seuraavia kevennyksiä:

Säännöllinen vuoropuhelu keventyi: Työnantajan on mahdollista luoda omat työpaikkakohtaiset käytännöt säännönmukaisen jatkuvan vuoropuhelun käymiseksi. Myös jo olemassa olevat käytännöt voivat toteuttaa edellytykset jatkuvan vuoropuhelun käymisestä. Vuoropuhelu tulee toteuttaa vähintään kerran vuodessa.

Muutosneuvotteluvelvoitteet: Alle 50 työntekijää työllistävien työnantajien tulee käydä muutosneuvottelut, mikäli vähintään 20 työntekijää olisi 90 päivän ajanjakson aikana vaarassa joutua irtisanotuksi, lomautetuksi toistaiseksi tai työsopimuksen ehtojen yksipuolisen muutoksen kohteeksi.
- Esimerkki: työnantaja arvioi joutuvansa irtisanomaan 10 työntekijää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Asiaa ei ole tarpeen käsitellä muutosneuvotteluissa, koska irtisanottavien lukumäärä jää alle 20:n. Mutta, jos työnantajalle tulee myöhemmin tarve esim. irtisanoa vielä yhteensä 12 työntekijää, on näistä irtisanomisista käytävä muutosneuvottelut ennen päätösten tekemistä, mikäli irtisanomisilmoitukset aiottaisiin antaa 90 päivän sisällä jo aiemmin annettujen irtisanomisilmoitusten antamisesta.

Määräaikaiset lomautukset: Alle 50 työntekijää työllistävien työnantajien ei tarvitse enää käydä muutosneuvotteluita määräaikaisista, enintään 90 päivää kestävistä lomautuksista, joiden perusteena on työn tai sen tarjoamisedellytysten tilapäinen vähentyminen. Tämä huolimatta siitä, että lomautukset koskisivat yli 20 työntekijää 90 päivän ajanjakson aikana.

Neuvotteluajat puoliintuivat: Neuvotteluaikojen puoliintuminen koskee kaikkia yhteistoimintalain soveltamisalan piirissä olevia työnantajia. Muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto on jatkossa 3 viikkoa tai 7 päivää riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä toimenpiteistä ja suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstömäärästä. Neuvotteluajoista voidaan edelleen sopia neuvotteluosapuolten välillä neuvotteluiden aikana toisin. Muista tarkistaa myös mahdolliset TES-määräykset.

Uudet määräykset työvoimapalveluista: Nämä uudet määräykset koskevat kaikkia lain soveltamisalan piirissä olevia työnantajia. Mikäli työnantaja harkitsee vähintään 10 työntekijän irtisanomista tuotannollisin ja taloudellisin perustein, irtisanomisen kohteeksi valikoituneiden työntekijöiden työsuhde ei saa päättyä ennen kuin on kulunut 30 päivää neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle. Työnantajan on siten tärkeä toimittaa neuvotteluesitys mahdollisimman aikaisin työvoimaviranomaiselle, jotta määräaika lähtee kulumaan.

Esimerkki: Jos työnantaja toimittaa neuvotteluesityksen työvoimaviranomaiselle 1.10 ja neuvotteluvelvoitteen täyttymisen jälkeen päätöksen työsopimuksen irtisanomisesta tuotannollisella ja taloudellisella perusteella, työntekijän työsopimuksen päättymispäivämäärä voi olla aikaisintaan 31.10.

Tulevat työlakimuutokset vuonna 2026

Vuonna 2026 työnantajia odottavat lisäksi seuraavat työlakiuudistukset: irtisanomiskynnyksen alentuminen individuaaliperusteisissa irtisanomisissa, takaisinottovelvollisuuden poistuminen alle 50 työntekijää työllistäviltä työnantajilta, määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottaminen, lomautusilmoitusajan puolittuminen sekä palkka-avoimuusdirektiivin asettamien vaatimusten voimaantulo.

VALO Partnersin neuvontapalvelut

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista, ennakollista riskienhallintaa ja toimii kumppanina haastavissa tilanteissa, kuten muutosneuvotteluissa, työsuhteen päättämistilanteissa, työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä, ulkoistamisissa ja työoikeudellisissa riita-asioissa sekä työelämän tietosuojakysymyksissä. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

-Kiira Koponen, työoikeusjuristi

09/05/2025

Kuinka huomioida ympäristönäkökohdat julkisissa hankinnoissa?

Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Ympäristönäkökulmat eivät ole enää pelkkä lisäbonus, vaan yhä useammin ne ovat keskeinen osa tarjouspyyntöjä ja pisteytystä. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten ympäristövaikutukset voidaan ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa.

Miksi ympäristövaikutusten huomioiminen on tärkeää?

Kestävät hankinnat auttavat vähentämään päästöjä, säästämään luonnonvaroja ja tukemaan vastuullisia liiketoimintamalleja. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö ohjaa yhä vahvemmin ympäristöystävällisten ratkaisujen suosimiseen julkisissa hankinnoissa.

Hyvin suunniteltu hankinta voi esimerkiksi:

vähentää energiankulutusta tai jätteiden syntyä

kannustaa uusiutuviin materiaaleihin tai vähäpäästöiseen teknologiaan

edistää kiertotaloutta ja tuotteen elinkaaren pidentymistä

vahvistaa sopimustoimittajien vastuullisuusosaamista

Vastuullisuus rakentaa mainetta, myös tarjouskilpailujen ulkopuolella. Ympäristön huomioiminen ei tarkoita lisäkustannuksia, mutta se voi tarkoittaa parempaa laatua, pidempää käyttöikää ja toimivampaa kokonaisuutta. Kun ympäristövaikutukset sisällytetään osaksi julkista hankintaa järkevällä ja läpinäkyvällä tavalla, kaikki osapuolet voittavat.

Miten ympäristövaikutukset voidaan sisällyttää hankintaan?

Ympäristönäkökulmat voidaan tuoda mukaan hankintaan useassa eri vaiheessa:

1. Vaatimukset tarjoajille tai tuotteelle

Hankintayksikkö voi edellyttää, että:

tarjoaja täyttää ympäristönhoitoa koskevat vaatimukset

Tuotteella on jokin ympäristömerkintä

Käytettävä materiaali on kierrätettyä tai biohajoavaa

Kuljetuksissa käytetään vähäpäästöistä kalustoa

2. Vertailuperusteet

Ympäristötekijät voidaan sisällyttää pisteytykseen esimerkiksi näin:

Ajoneuvohankinnat: CO₂-päästörajat, sähkö- tai hybridiajoneuvovaatimus

Rakentaminen: vähähiiliset rakennusmateriaalit, jätteiden lajitteluvaatimukset

IT-laitteet: energiatehokkuusluokka, laitteen kierrätettävyys

Siivouspalvelut: kemikaaliton tai ympäristömerkitty puhdistusaine

Elintarvikehankinnat: vähäpäästöiset kuljetukset

Vinkki hankintayksikölle: Ole tarkka ja konkreettinen, ympäristökriteerien tulee olla mitattavia ja vertailukelpoisia.

VALO Partners tukena kestävissä hankinnoissa

Meiltä saat asiantuntevaa apua ympäristökriteerien hyödyntämiseen, sekä hankintayksiköille että tarjoajille. Autamme esimerkiksi:

Hankinnan kohteen ympäristövaatimusten muotoilussa

Vertailuperusteiden laatimisessa

Tarjoajien tukemisessa dokumentoinnissa

Hankintaklinikka – Ensiapu hankinnan tai tarjouksen haasteisiin

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista tukea, ennakollista riskienhallintaa ja käytännönläheistä neuvontaa hankintaprosessien aikana sekä yrityksille että hankintayksiköille.

Voit olla hankintajuristeihimme yhteydessä suoraan Hankintaklinikan kautta. Saat tilanteeseesi asiantuntijan näkemyksen nopeasti – ja maksutta. Jos kyseessä on laajempi kokonaisuus, arvioimme tilanteen ja tarjoamme selkeät ratkaisuvaihtoehdot.

Ota yhteyttä hankinta-asiantuntijoihimme!

30/04/2025

Kuinka hinnoitella tarjous hankintayksikölle? Hankintaklinikka auttaa!

Tiesithän, että autamme työoikeudellisten kysymysten lisäksi myös julkisiin hankinnoissa?

Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset puhuttavat – tarjoajia huolettaa tehdyn tarjouksen hylkääminen, hankintayksiköitä mahdollinen sopimusriskin realisoituminen. Helmikuussa 2025 markkinaoikeus antoi merkittävän ratkaisun (MAO:111/2025), joka muistuttaa sekä hankintayksiköitä että tarjoajia siitä, miten erottaa kilpailukykyinen hinnoittelu riskialttiista hinnoittelusta. Tässä kerromme, mitä ratkaisusta kannattaa ottaa opiksi, ja miten Hankintaklinikkamme voi auttaa, kun tilanne on epäselvä.

Yksi tyypillinen kysymys, jonka asiakkaamme meille esittävät, koskee tarjouksen hinnoittelua: "Miten laatia tarjous, joka on kilpailukykyinen, mutta ei niin edullinen, että se hylätään poikkeuksellisen alhaisena?" Tämä ei ole lainkaan harvinainen haaste, sillä hankintayksiköt ovat EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa velvollisia pyytämään selvitystä, mikäli tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintayksiköllä on varsin laaja harkintavalta arvioida, antaako tarjoajan selvitys riittävän varmuuden siitä, että tarjoaja kykenee toteuttamaan hankinnan antamillaan edullisilla hinnoilla. Jos selvitys ei tyydytä tätä vaatimusta, tarjous voidaan hylätä sen riskialttiuden vuoksi.

Markkinaoikeus kumosi hankintayksikön päätöksen hylätä tarjous poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella ratkaisussaan MAO:111/2025. Tapauksessa oli kyse koulukuljetushankinnasta, jossa valittaja oli jättänyt tarjouksen neljään osa-alueeseen viidestä. Yhdellä reitillä tarjottu hinta oli 36 % edullisempi kuin kilpailijalla. Hankintayksikkö arvioi hinnan epärealistiseksi ja katsoi sen poikkeavan alan tyypillisestä hintarakenteesta, eikä sen katsottu kattavan reitin ajamisesta aiheutuvia kuluja. Markkinaoikeus kuitenkin kumosi hankintayksikön päätöksen ja totesi, että pelkkä edullinen hinta ei vielä tarkoita tarjoajan kyvyttömyyttä toteuttaa sopimusvelvoitteitaan. Hintaerot voivat johtua yritysten erilaisista tehokkuuksista, katetavoitteista tai strategisista päämääristä – esimerkiksi uusien markkinoiden taikka julkisen sektorin asiakkaiden tavoittelusta, esimerkiksi referenssimielessä. Tällaiset perustellut syyt eivät oikeuta tarjouksen hylkäämiseen, mikäli tarjoaja kykenee osoittamaan realistisen mahdollisuuden hankinnan toteuttamiseen tarjoamallaan hinnalla.

Tarjoaja, jos tarjouksen hinnoittelu mietityttää – me autamme!

Jos kaipaat apua tarjouksen laatimiseen, tai mietit saamasi hankintapäätöksen jälkeen, onko kilpailutus toteutettu asianmukaisesti, käänny puoleemme.

Hankintayksikkö, jos harkitset tarjouksen hylkäämistä liian alhaisen hinnan perusteella – varmista perustelujen kestävyys!

Jos toimit hankintayksikön edustajana ja pohdit tarjouksen hylkäämistä hinnoitteluun liittyen, autamme arvioimaan, milloin perusteet täyttyvät ja miten hylkäys voidaan perustella juridisesti kestävästi ja asianmukaisesti.

Hankintaklinikka – Ensiapu hankinnan tai tarjouksen haasteisiin

Voit olla hankintajuristeihimme yhteydessä suoraan Hankintaklinikan kautta. Saat tilanteeseesi asiantuntijan näkemyksen nopeasti – ja maksutta. Jos kyseessä on laajempi kokonaisuus, arvioimme tilanteen ja tarjoamme selkeät ratkaisuvaihtoehdot.

Hankintaklinikaltamme saat asiantuntevaa tukea muun muassa:

tarjouksen laadintaan ja riskien arviointiin
tarjouspyyntöjen ja sopimusehtojen tulkintaan
poikkeuksellisen alhaisen hinnan arvioimiseen ja selvitysten laatimiseen
muutoksenhakuun ja valitusprosesseihin

VALO Partnersin hankintaklinikka

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista tukea, ennakollista riskienhallintaa ja käytännönläheistä neuvontaa hankintaprosessien aikana sekä yrityksille että hankintayksiköille.

Ota yhteyttä hankinta-asiantuntijoihimme!

Lisätietoja palveluistamme löydät täältä.

- Kiira Koponen, hankintajuristi, osakas

11/04/2025

Kuinka menestyä julkisessa hankinnassa – vältä nämä virheet ja vahvista mahdollisuutesi voittaa kilpailutus

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain noin 47 miljardia euroa. Tämä tekee niistä merkittävän mahdollisuuden yrityksille, jotka haluavat laajentaa asiakaskuntaansa. Kilpailu on kuitenkin kovaa – ja virheisiin ei ole varaa.

Asianajajamme Kiira Koponen, joka on erikoistunut julkisiin hankintoihin, jakaa parhaat käytännön vinkkinsä, joiden avulla voit osallistua kilpailutuksiin ja välttää kalliit sudenkuopat.

1.Valmistaudu huolella – menestys alkaa tarjouspyynnön huolellisesta lukemisesta

Tutki tarjouspyyntö läpikotaisin. Kyseessä ei ole luonnos vaan tuleva sopimus. Tarkista etenkin ehdot, jotka koskevat hintojen tarkistamista sopimuskauden aikana.
Kysy rohkeasti lisätietoja. Epäselvissä kohdissa kannattaa käyttää hyväksi mahdollisuus esittää kysymyksiä hankintayksikölle.
Seuraa tarkasti viestintää. Myös muiden tarjoajien kysymykset ja niihin annetut vastaukset voivat vaikuttaa ratkaisevasti tarjouspyynnön sisältöön.

2. Tee tarjouspyynnön vaatimukset täyttävä tarjous

Muista mahdollisuus tehdä tarjous muiden tahojen kanssa. Voit osallistua ryhmittymänä tai hyödyntää alihankkijan osaamista, jos et yksin täytä kaikkia asetettuja vaatimuksia.
Ole realistinen – mutta kilpailukykyinen. Poikkeuksellisen alhainen hinta voi johtaa hylkäykseen, ellet pysty perustelemaan sitä kestävällä tavalla.
Vastaa tarkalleen pyyntöön. Älä oleta, että hankintayksikkö ”muistaa sinut” – kaikki vaadittu tieto pitää olla mukana tarjouksessa.
Älä liitä ylimääräistä. Kaikki ei-pyydetty materiaali kasvattaa hylkäysriskiä.

3. Tarjous jätetty – mitä seuraavaksi?

Muista, että tarjous sitoo. Et voi perua sitä ilman riskiä korvausvastuusta.
Hyödynnä kilpailutuksista saatava informaatio. Tutki huolella hankintapäätös ja kilpailevien tarjoajien tiedot – etenkin hinnat.
Ole aktiivinen markkinoilla. Seuraa hankintayksiköiden verkkosivuja, hankintakalentereita ja osallistu markkinavuoropuheluihin.

Kiiran vankka asiantuntemus tukenasi

Kiira Koponen neuvoo asiakkaitamme läpi koko hankintaprosessin – tarjouspyynnön tulkinnasta tarjouksen laatimiseen ja tarvittaessa oikaisuvaatimuksiin tai markkinaoikeusvalituksiin.

Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus tavara-, palvelu- ja urakkahankintojen kilpailutuksista sekä tarjoajien avustamisesta. Kiira on työskennellyt sekä markkinaoikeudessa että Suomen suurimmassa julkisiin hankintoihin erikoistuneessa asianajotoimistossa ennen yrittäjäksi ryhtymistä.

Onko organisaatiosi osallistumassa julkiseen tarjouskilpailuun? Varaa maksuton tapaaminen hankinta-asiantuntijamme kanssa – autamme sinua tekemään kilpailukykyisen ja tarjouspyynnön vaatimukset täyttävän tarjouksen. Varaa maksuton alkukartoitus täältä!

04/04/2025

Markkinavuoropuhelun toteuttaminen

Markkinavuoropuhelu (markkinakartoitus, tekninen vuoropuhelu) on hankinnan valmistelun tärkeimpiä vaiheita hankintayksilölle. Kyseessä on hankinnan valmisteluvaihe, jossa hankintayksikkö käy vuoropuhelua potentiaalisten tarjoajien kanssa ennen tarjouspyynnön julkaisua. Hyvin toteutettuna se auttaa hankintayksikköä ymmärtämään alan tarjontaa, hinnoittelua, teknisiä ratkaisuja ja uusia toimintamalleja tarjouspyyntöä valmisteltaessa.

Mikä on markkinavuoropuhelun tarkoitus?

Markkinavuoropuhelun ideana on keskustella toimittajakentän kanssa tulevasta hankinnasta ennen varsinaista kilpailutusta. Tavoitteena ei ole neuvotella sopimusta tai valita toimittajaa etukäteen, vaan:

saada tietoa siitä, minkälaisia tuotteita ja palveluita markkinoilla on saatavilla

kartoittaa palvelun tai tuotteen vaihtoehtoja ja kustannustasoa

kehittää tarjouspyynnön sisältöä ja vaatimuksia sekä sopimusehtoja

varmistaa, että kilpailutukseen saadaan riittävästi tarjouksia.

Vuoropuhelu tulee käynnistää riittävän aikaisin tarjouspyynnön valmisteluvaiheessa. Markkinavuoropuhelu sopii erityisesti tilanteisiin, joissa:

hankintayksikkö tarvitsee apua hankinnan kohteen yksilöimisessä ja kohteelle asetettavien vaatimusten määrittelyssä alan toimijoilta

markkinoilla on useita erilaisia toteutustapoja tai nopeasti kehittyvää teknologiaa

hankintayksikkö haluaa varmistua siitä pystyvätkö tarjoajat tarjoamaan hankinnan kohdetta hankintayksikön laatimien tarjouspyyntöasiakirjaluonnosten perusteella.

Riittävä tieto markkinoiden tarjonnasta ja toimijoista on tärkeää, jotta hankinta voi onnistua parhaalla mahdollisella tavalla. Markkinakartoituksen toteutustapa on pitkälti hankintayksikön harkinnassa, mutta sitä ohjaa hankintalaissa säädetyt avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteet.

Kuinka markkinavuoropuhelu toteutetaan käytännössä?

Vuoropuhelu voidaan toteuttaa esimerkiksi kaikille avoimena infotilaisuutena, alan toimijoille suunnattuna kirjallisena kyselynä tai kahdenkeskisinä tapaamisina potentiaalisimpien tarjoajien kanssa.

Mikäli vuoropuhelussa nousee potentiaaliselta tarjoajalta esiin hankinnan kannalta olennaista tietoa, joka vaikuttaa tulevaan tarjouspyyntöön, tällainen tieto tulee saattaa avoimesti kaikkien kilpailutukseen osallistuvien saataville – käytännössä lisäämällä tällainen hankinnan kohteen taikka tarjouksen tekemisen kannalta olennainen tieto tarjouspyyntöön. Vuoropuhelusta ei saa muodostua etulyöntiasema yhdellekään toimittajalle.

Vuoropuhelusta voi tehdä ilmoituksen Hilmaan tai organisaation verkkosivuille. Useimmiten potentiaaliset tarjoajat ottavat avosylin vastaan mahdollisuuden ottaa etukäteen kantaa hankinnan valmisteluun. Tämä erityisesti siksi, koska tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen tarjoajien mahdollisuudet vaikuttaa hankinnan kohteeseen ovat hyvin rajalliset ja rajoittuvat lähinnä lisäkysymysten esittämiseen.

VALO Partners tukena markkinavuoropuhelun suunnittelussa ja järjestämisessä

Hankintajuristeillamme on pitkä ja vankka kokemus erilaisten markkinavuoropuheluiden valmistelusta ja läpiviemisestä. Autamme muun muassa:

vuoropuhelun rakenteen ja kysymysten valmistelussa

Hilma-ilmoituksen tekemisessä koskien markkinavuoropuhelua

tiedon kokoamisessa ja hyödyntämisessä tarjouspyynnössä

Tarjoamme myös maksuttoman alkukartoituksen, jossa voit keskustella hankinta-asiantuntijamme kanssa siitä, millainen vuoropuhelu sopisi tulevaan hankintaanne. Varaa maksuton alkukartoitus tästä

28/03/2025

Miten pk-yritys voi osallistua julkisiin hankintoihin?

Julkiset hankinnat saattavat tuntua monelle pienelle tai keskisuurelle yritykselle etäisiltä ja raskailta prosesseilta, jotka vaativat erityisosaamista ja valtavasti erilaisia dokumentteja. Todellisuudessa pk-yrityksillä on hyvät mahdollisuudet menestyä tarjouskilpailuissa – kunhan tietää, mistä lähteä liikkeelle.

Tässä artikkelissa käymme läpi, miten pk-yritys voi osallistua julkisiin hankintoihin.

Julkiset hankinnat ovat mahdollisuus

Julkinen sektori hankkii vuosittain tuotteita ja palveluita keskimäärin jopa yli 40 miljardin euron arvosta. Näistä hankinnoista iso osa on kooltaan sellaisia, että niihin voi aivan hyvin osallistua myös pienempikin toimija.

Erityisesti hankintalainsäädännön ulkopuolella olevat pienhankinnat tarjoavat pk-yrityksille oivan tilaisuuden päästä tarjoamaa omia tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksiköille, sillä pienhankintojen kilpailutukset ovat monesti kynnysarvot ylittäviä hankintaprosesseja huomattavasti kevyemmät.

Mistä lähteä liikkeelle, jos pk-yritys haluaa osallistua kilpailutuksiin?

1. Seuraa hankintailmoituksia aktiivisesti ja verkostoidu

Kaikki kansalliset ja EU-kynnysarvon ylittävät kilpailutukset julkaistaan Hilma-palvelussa, jonne yritysten kannattaa luoda omia hakuvahteja.

Pienhankinnoista voidaan julkaista ilmoitukset myös suoraan organisaation omilla verkkosivuilla – tai niistä ilmoitetaan suoraan rajatulle joukolle yrityksiä, joilta tarjousta toivotaan. Siksi verkostoituminen esimerkiksi lähialueiden hankintayksiköiden kanssa on hyödyksi.

2. Tunnista mahdollisuudet yhteistyöhön

Jos yritys ei täytä tarjoajille asetettuja soveltuvuusvaatimuksia tai hankinnan kohde vaikuttaa yrityksen kokoon nähden liian suurelta, kilpailutukseen voi osallistua myös:

yhteenliittymän jäsenenä, jossa useampi yritys yhdistää osaamisensa ja resurssinsa taikka

nojautuen oman alihankkijan (ns. voimavara-alihankkija) resursseihin.

Entä jos tarjous ei mene läpi?

Jos oma tarjous ei tule kilpailutuksessa valituksi, kannattaa perehtyä hankintapäätöksen perusteluihin ja muiden tarjoajien jättämiin tarjouksiin, jotka voi pyytää hankintayksiköltä nähtäväksi niihin mahdollisesti sisältyviä liikesalaisuuksia lukuun ottamatta. Ne tarjoavat arvokasta tietoa tulevia omia tarjouksia varten – mutta ne voivat paljastaa myös mahdollisia hankintalain vastaisuuksia, joihin kannattaa reagoida hankintayksikölle tehtävällä oikaisuvaatimuspyynnöllä ja/tai markkinaoikeusvalituksella.

VALO Partners auttaa pk-yrityksiä osallistumaan ja pääsemään käsiksi julkisiin hankintoihin

Hankintajuristimme auttavat yrityksiä osallistumaan kilpailutuksiin. Jos kaipaat sparrausta seuraavaa tarjouskilpailua varten tai varmuutta siitä, miten ja mistä lähteä liikkeelle, varaa maksuton alkukartoitus. Me autamme pk-yrityksiä löytämään paikkansa myös julkisilla markkinoilla.

Saat meiltä käytännönläheistä apua ja neuvontaa esimerkiksi:

tarjouspyynnön tulkinnassa ja vaatimusten selkiyttämisessä

tarjouksen ja sen liitteiden tarkistuksessa ennen tarjouksen jättämistä

hankintapäätöksen ja sen lainmukaisuuden tulkinnassa

Varaa maksuton alkukartoitus täältä!

27/03/2025

Kuinka tehdä tarjous, joka täyttää tarjouspyynnön vaatimukset?

Julkiset hankinnat tarjoavat yrityksille lukuisia mahdollisuuksia, mutta kilpailutusprosessiin osallistuminen on tarkkuutta vaativa prosessi. Usein hyväkin tarjoaja voi jäädä kilpailun ulkopuolelle yksinkertaisista syistä: vaadittu liite puuttuu tarjouksesta, jotakin hankintayksikön asettamaa vaatimusta ei ole riittävällä tavalla huomioitu tarjouksessa taikka tarjouspyyntöön on lisätty omia liitteitä, joissa ilmoitetut tiedot poikkeavat hankintayksikön sanelemista kilpailutuksen ehdoista.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä tarjouskilpailuun osallistuttaessa tulee ottaa huomioon.

Ymmärrä tarjouspyynnön sisältö – älä oleta

Kaikki lähtee tarjouspyynnön huolellisesta lukemisesta. On tavallista, että toimittaja nojaa aiempaan kokemukseen ja olettaa hankintayksikön tarpeet – vaikka tarjouspyynnössä olisi aiemmasta kilpailutuksesta tai hankintasopimuksesta poikkeavat ehdot. Tarjousten arviointi ja vertailu tehdään vain sen perusteella, mitä tarjouksessa on – ei aiempien keskustelujen, sopimussuhteiden eikä yrityksen tunnettavuuden ja maineen perusteella.

Tarjoajan tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

Mitä vaatimuksia tarjoajalle asetetaan (esim. referenssit, vastuuvakuutukset, liikevaihto jne).

Mitä vaatimuksia hankittavalle tuotteelle tai palvelulle asetetaan.

Mitkä ovat vertailuperusteet (pelkkä hinta, vai paras hinta-laatusuhde).

Mitä liitteitä tai lomakkeita tarjoukseen tulee liittää. Jos jokin liite ei ole saatavilla tarjouksen jättöaikaan mennessä, sitä ei voi toimittaa hankintayksikölle myöhemmin.

Lisäkysymysten esittämiselle annettu määräaika ja milloin hankintayksikkö vastaa esitettyihin kysymyksiin. Muista, että lisäkysymyksiin annetut vastaukset ovat osa tarjouspyyntöä, vaikka et itse olisi esittänyt lisäkysymyksiä.

Tarjouksen jättämisen määräpäivä ja kellonaika. Julkisissa hankinnoissa asetetut määräajat ovat ehdottomia, eikä myöhässä jätettyä tarjousta voida ottaa huomioon. Älä myöskään jätä tarjouksen tietojen syöttämistä tarjousalustalle viimeiseen päivään, täytettäviä kohtia voi olla paljonkin.

Vastaa juuri siihen, mitä kysytään

Lue huolellisesti mitä tietoja esimerkiksi erillisillä liitteillä tulee esittää. Esimerkiksi, jos tarjouspyynnössä pyydetään kolmea referenssiä viimeiseltä kolmelta vuodelta, älä toimita kuutta viiden vuoden takaa. Tai jos tarjouspyynnössä on asetettu toimitusaikaa koskeva vaatimus, älä vastaa, että "toimitus tapahtuu sopimuksen mukaan".

VALO Partners auttaa tarjouksen tarkistuksessa ja valmistelussa

Julkisissa hankinnoissa ei ole varaa epätarkkuuksiin, eikä tarjouspyynnön mukainen kilpailukykyinen tarjous synny kiireessä. Kun tarjous vastaa tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuihin vaatimuksiin, tarjoajalla on kaikki mahdollisuudet menestyä kilpailutuksessa – riippumatta siitä, onko kyseessä pieni yritys vai suuri konserni.

Hankintajuristimme auttavat yrityksiä varmistamaan, että kilpailutukseen jätettävä tarjous täyttää kaikki tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ja että tarjous on kilpailukykyinen.

Palvelumme tarjouskilpailuihin osallistuville yrityksille sisältävät:

Tarjouspyynnön vaatimusten ja sopimusehtojen läpikäynnin

Tarjouksen ja liitteiden tarkastuksen

Sparraustuen tarjouksen hinnoittelun osalta

Tuki tarjouksen tekemiseen Cloudiassa

VALO Partners tarjoaa asiantuntevaa neuvontaa ja apua kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä kilpailutuksiin osallistuville yrityksille sekä hankintayksiköille. Asiantuntijoillamme on pitkä ja vankka kokemus julkisten hankintojen kilpailuttamisesta sekä tarjoajien avustamisesta kilpailutuksiin osallistumisessa. Varaa maksuton alkukartoitus täältä!

19/03/2025

Hankintapäätöksestä valittaminen – Miten ja milloin se kannattaa tehdä?

Olet osallistunut tarjouskilpailuun ja jättänyt hankintayksikölle määräajassa kilpailukykyisen tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen, mutta et ole tullut valituksi sopimuskumppaniksi. Tämä voi herättää monia kysymyksiä: Oliko hankintapäätös perusteltu? Toimiko hankintayksikkö hankintalain mukaisesti? Onko päätöksessä virhe, jonka perusteella siihen voisi hakea muutosta?

Kun hankintapäätös on saapunut, tärkeää on ensin tarkastella sitä huolellisesti ja arvioida, onko valitukselle perusteita. Tässä blogikirjoituksessa käymme läpi, mitä tarjoajan kannattaa tehdä ja miten tilanteessa edetä.

Mitä tarkastella hankintapäätöksestä?

Ennen kuin harkitset valituksen tai hankintaoikaisupyynnön esittämistä, kannattaa tarkistaa ainakin seuraavat asiat:

Perustelut: Onko hankintayksikkö perustellut valintansa selkeästi ja sellaisella tarkkuudella, että tarjoaja voi niiden nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu hankintalain asettamia velvoitteita?

Pisteytys ja arviointikriteerit: Onko tarjousvertailu tehty tarjouspyynnön mukaisesti?

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus: Täyttikö valittu tarjoaja ja voittanut tarjous kaikki tarjouspyynnössä asetetut ehdot? Tämän tarkastelemiseksi hankintayksiköltä tulee pyytää voittaneen tarjoajan tarjous nähtäväksi.

Tasapuolisuus ja syrjimättömyys: Onko hankintayksikkö menetellyt tasapuolisesti ja syrjimättömästi kaikkia tarjoajia kohtaan esim. pyydettyjen lisäselvitysten osalta?

Jos jokin näistä kohdista vaikuttaa epäselvältä tai virheelliseltä, voi olla syytä harkita muutoksenhakua.

Hankintaoikaisupyyntö ja markkinaoikeusvalitus

Hankintalain mukaan tarjoajalla on kaksi tiukkoihin määräaikoihin sidottua keinoa hakea muutosta virheelliseen hankintapäätökseen:

Hankintaoikaisupyyntö hankintayksikölle.

Valitus markkinaoikeuteen.

Hankintaoikaisupyyntö on kevyempi ja maksuton keino hakea muutosta hankintapäätökseen. Se on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä. Oikaisuvaatimuspyyntö osoitetaan hankintayksikölle, jonka on käsiteltävä oikaisupyyntö ilman aiheetonta viivytystä. Jos hankintayksikkö toteaa virheen, se voi oikaista tehtyä hankintapäätöstä.

Lisäksi tarjoaja voi tehdä valituksen markkinaoikeudelle. Valitusaika on pääsäännön mukaan 14 päivää siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä ja valitusosoituksesta. Oikaisuvaatimuksen tekeminen ei pidennä valitusaikaa, joten tarjoajan ei tulisi jäädä odottamaan hankintayksikön ratkaisua oikaisuvaatimuspyyntöön.

Markkinaoikeus kuulee hankintayksikköä ja tarvittaessa myöskin voittanutta tarjoajaa ennen ratkaisun tekemistä. On tärkeää huomata, että markkinaoikeus ei kuitenkaan suoraan voi velvoittaa hankintayksikköä tekemään sopimusta tietyn tarjoajan kanssa. Markkinaoikeus voi kuitenkin esim. kumota hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikköä järjestämään uuden tarjouskilpailun taikka suorittamaan tarjousvertailun uudestaan.

VALO Partnersin hankintaneuvonta

Hankintoihin erikoistuneen asiantuntijan apu valitusperusteiden kartoittamisessa sekä oikaisupyynnön ja/tai valituksen laatimisessa voivat parantaa valituksen menestymismahdollisuuksia.

VALO Partners tarjoaa asiantuntevaa neuvontaa ja apua kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä kilpailutuksiin osallistuville yrityksille sekä hankintayksiköille. Asiantuntijoillamme on pitkä ja vankka kokemus julkisten hankintojen kilpailuttamisesta sekä tarjoajien avustamisesta kilpailutuksiin osallistumisessa. Varaa maksuton alkukartoitus täältä!