Hallitus antoi 5.2.2026 esityksen hankintalain (HE 2/2026) ja erityisalojen hankintalain muuttamisesta, tavoitteena lisätä kilpailua, markkinoiden toimivuutta ja huoltovarmuutta sekä tiukentaa sidosyksikkösääntelyä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2026.

Lakiuudistus kiristää sidosyksikkösääntelyä merkittävästi ja aiheuttavat suuria muutoksia lukuisiin kuntien in-house-yhtiöihin. Jatkossa hankintayksikön on omistettava vähintään 10 % sidosyksiköstään, jotta in house -asema säilyy. Lainsäätäjän viesti on selvä - pienomistuksiin perustuvia sidosyksikkörakenteita halutaan purkaa ja kilpailua lisätä. Sidosyksikön vähimmäisomistusosuutta koskevaa säännöstä sovellettaisiin lähtökohtaisesti 1.7.2027 lukien jäljempänä kerrottavin poikkeuksin.

Omistusta koskevaa 10 %:n vähimmäisvaatimusta ei kuitenkaan sovellettaisi sidosyksiköihin, jotka on perustettu tuottamaan yksinomaan lakisääteistä palvelua tai tähän liittyviä tietojärjestelmiä. Tällaisia yhtiöitä voivat olla esimerkiksi kirjastopalveluja varten perustetut sidosyksiköt. Lisäksi edellytyksenä olisi, että tällaisen sidosyksikön liikevaihto ei ylitä yhtä miljoonaa euroa vuodessa. Ehdotettu poikkeus mahdollistaisi tällaisille sidosyksikköyhtiölle laajemman omistajapohjan. Lisäksi terveystoimen toimialalla olisi pidempi siirtymäaika sidosyksikön omistusta koskevan vaatimuksen toimeenpanolle.

Uudistuksen todellinen ydin ei kuitenkaan ole pelkästään uusi 10 %:n omistusvaatimus. Ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu, jos sidosyksikköaseman edellytykset eivät enää täyty ja ennen kaikkea, mitä siitä oikeudellisesti voi seurata.

Laki velvoittaa irtisanomaan, mutta sopimus ei lakkaa itsestään

Lakiesityksen mukaan hankintayksikön ja sidosyksikön välinen sopimus tulee irtisanoa, jos hankintalain 15 §:n sidosyksikköedellytykset eivät enää täyty. Hankintalaki ei kuitenkaan tee sopimuksesta automaattisesti pätemätöntä, eikä säädä sopimuksen purkautumisesta itsestään. Sopimus pysyy voimassa, ellei hankintayksikkö ryhdy aktiivisiin toimenpiteisiin.

Toisin sanoen, vaikka sidosyksikköedellytykset eivät enää jatkossa täyty, sopimussuhde ei lakkaa, vaan hankintayksikölle syntyy ainoastaan sopimuksen irtisanomisvelvollisuus.

Siirtymäjärjestelmä - hallittu muutos vai sopimuksen jatkumisen mahdollistava rakenne?

Siirtymäjärjestelmä rakentuu kolmelle tasolle:

- 10 %:n omistusvaatimus voimaan 1.7.2027

- Tietyille kriittisille sote-toiminnoille lykkäys 1.10.2029 asti

- Riskiperusteinen sopimuksen jatkomahdollisuus 30.6.2030 asti

Sopimuksen jatkaminen edellyttää ilmoitusta Valtiokonttorille. Valtiokonttori julkaisee tiedot, mutta ei tee itsenäistä oikeudellista arviointia sopimuksen jatkamisen pätevyydestä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ja 12 kuukauden määräaika - käytännössä pois suljettu seuraamusjärjestelmä?

Suorahankintavalvonnassa KKV:n on tehtävä markkinaoikeudelle esitys 12 kuukauden kuluessa hankintayksikön ja sidosyksikön välisen sopimuksen tekemisestä. Siirtymätilanteessa ei kuitenkaan tehdä enää mitään uusia sopimuksia, vaan olemassa oleva sopimus jatkuu lain puitteissa tietyn määräajan.

Jos sopimus on tehty esimerkiksi vuonna 2018, 12 kuukauden määräaika on jo kauan sitten umpeutunut. Tilanne on siksi oikeudellisesti poikkeuksellinen: sopimus ei ole automaattisesti pätemätön, uutta sopimusta ei tehdä, eikä muodollista suorahankintaa välttämättä synny. Kansallinen seuraamusjärjestelmä saattaa olla siten käytännössä poissuljettu.

Onko 10 %:n vaatimus EU-kysymys?

10 %:n omistusvaatimus on kansallisen lainsäätäjän asettama lisäkriteeri. EU-oikeudessa määräysvallan kriteerit ovat luonteeltaan funktionaalisia: direktiivi ei aseta prosentuaalista

omistusrajaa, ja Unionin tuomioistuin on arvioinut määräysvaltaa kokonaisuutena. Ratkaisevaa on todellinen vaikutusvalta, ei tietty omistusosuus.

EU-oikeudellisesti jäsenvaltio voi säätää tiukempia edellytyksiä in house -poikkeukselle, koska kyse on kilpailuttamisvelvollisuudesta poikkeamisesta. Mutta jos kansallinen lisäkriteeri johtaa tilanteeseen, jossa EU-oikeuden mukaan määräysvalta voisi edelleen täyttyä ja sopimus jatkuu ilman kilpailutusta, vielä mahdollisesti kansallisen siirtymäsäännöksen nojalla, syntyy normatiivisesti poikkeuksellinen rakenne.

Unionin tuomioistuin ei ota kantaa siihen, onko 10 %:n omistusraja sinänsä "oikea" tai "väärä". Jäsenvaltio saa asettaa in house -poikkeukselle tiukempia kansallisia edellytyksiä kuin direktiivi edellyttää. Tuomioistuin arvioi sitä, toteutuuko kilpailuttamisvelvollisuus tosiasiallisesti.

Jos kansallinen sääntely johtaa siihen, että sopimus jatkuu ilman kilpailutusta tilanteessa, jossa direktiivin mukaan kilpailutus olisi ollut tarpeen, asia ei enää ole pelkästään kansallinen. Tarkastelun kohteena ei tällöin ole 10 %:n raja, vaan se, onko EU:n hankintadirektiiviä sovellettu tehokkaasti.

Lopuksi

Kansallinen hankintalainsäädäntö rakentuu hankintayksikön ja sidosyksikön välillä tehdyn sopimuksen irtisanomisvelvollisuuden varaan. Jos hankintayksikkö ei irtisano sopimusta, sopimus jatkuu. Jos uutta sopimusta ei tehdä, suorahankintaa ei välttämättä synny. Jos 12 kuukauden määräaika on kulunut, KKV:n keinot voivat olla rajalliset.

EU-oikeudessa tarkastelu ei pysähdy tähän. Jos sidosyksikköedellytykset lakkaavat, oli se seurausta EU-kriteerien täyttymättömyydestä tai kansallisesta 10 %:n säännöstä, ja sopimus jatkuu ilman kilpailutusta, kysymys voi muodostua olennaiseksi muutokseksi direktiivin näkökulmasta.

Lopullinen kysymys ei siis ole vain onko sopimus irtisanottu, vaan onko kilpailuttamisvelvoite toteutunut tehokkaasti. Jos vastaus on ei, oikeudellinen arviointi ei välttämättä jää kansalliselle tasolle. Ja juuri tässä kohtaa siirtymäsääntelyn todellinen kestävyys mitataan.

Hankintaklinikka – Ensiapu hankinnan tai tarjouksen haasteisiin

VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista tukea, ennakollista riskienhallintaa ja käytännönläheistä neuvontaa hankintaprosessien aikana sekä yrityksille että hankintayksiköille.   

Voit olla hankintajuristeihimme yhteydessä suoraan Hankintaklinikan kautta. Saat tilanteeseesi asiantuntijan näkemyksen nopeasti – ja maksutta. Jos kyseessä on laajempi kokonaisuus, arvioimme tilanteen ja tarjoamme selkeät ratkaisuvaihtoehdot.  

Ota yhteyttä hankinta-asiantuntijoihimme!

-Anet Joutsen, hankintajuristi