Julkisten hankintojen kynnysarvot määrittävät, milloin hankinta on kilpailutettava hankintalain mukaisesti julkisena hankintana. Lisäksi kynnysarvot määrittävät sen, kilpailutetaanko hankinta kansallisena vai EU-hankintana. Kansallisten kynnysarvojen alle jäävät hankinnat ovat pienhankintoja.
Kynnysarvojen ymmärtäminen on välttämätöntä hankintayksiköille sekä yrityksille, jotka osallistuvat julkisiin tarjouskilpailuihin.
Kynnysarvot ovat euromääräisiä rajoja, jotka määrittävät, milloin julkisen sektorin hankinnoissa on noudatettava hankintalain mukaisia menettelyjä. Kansalliset kynnysarvot koskevat pienempiä hankintoja, kun taas EU-kynnysarvot edellyttävät eurooppalaista kilpailutusta suuremmissa hankinnoissa. Mitä suurempi hankinnan arvo on, sitä tarkempaa hankinnan kilpailuttamista koskeva sääntely on.
Kynnysarvojen ensisijainen tarkoitus on varmistaa kilpailu julkisissa hankinnoissa. Samalla kynnysarvot vähentävät hallinnollista taakkaa pienemmissä hankinnoissa, sillä kansallisten hankintojen kilpailuttaminen on kevyempää verrattuna EU-hankintoihin.
Hankintayksiköille kynnysarvot määrittävät sovellettavan hankintamenettelyn ja siihen liittyvät velvoitteet. Yrityksille ne puolestaan osoittavat, milloin julkisista hankinnoista on julkaistava hankintailmoitus, joko kansallisesti tai EU:n laajuisesti ja milloin kyseessä on kynnysarvojen alle jäävä pienhankinta, joihin ei sovelleta hankintalakia.
Mitä ovat julkisten hankintojen kynnysarvot 2026?
EU-kynnysarvot laskevat 1.1.2026 lukien. Tavaroiden ja palveluiden kynnysarvo laskee valtion keskushallintaviranomaisilla 143 000 eurosta 140 000 euroon. Muiden hankintaviranomaisten, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden, kynnysarvo laskee 221 000 eurosta 216 000 euroon.
Rakennusurakoiden ja käyttöoikeussopimusten kynnysarvot laskevat 5 538 000 eurosta 5 404 000 euroon kaikkia hankintayksiköitä koskien.
Kansalliset kynnysarvot ovat huomattavasti matalampia eikä niihin ole tulossa vuonna 2026 muutoksia. Tavara- ja palveluhankinnoissa kansallinen kynnysarvo on 60 000 euroa ja rakennusurakoissa 150 000 euroa.
Erityisalojen hankinnoissa, kuten vesi-, energia-, liikenne- ja postipalveluissa, sovelletaan omia kynnysarvoja. Erityisalojen hankintalain soveltamisalassa olevien tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo laskee 443 000 eurosta 432 000 euroon. Erityisaloilla rakennusurakoiden sekä käyttöoikeussopimusten kynnysarvot laskevat 5 538 000 eurosta 5 404 000 euroon.
Hankinnan ennakoitua arvonlisäverotonta arvoa laskettaessa on huomioitava koko hankintasopimuksen arvo mahdollisine optio-oikeuksineen. Jos kyseessä on määräaikainen, enintään 48 kuukautta voimassa oleva hankintasopimus, hankinnan arvo lasketaan kyseisen voimassaoloajan mukaan. Toistaiseksi voimassa olevien hankintasopimusten osalta ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään neljän vuoden eli sopimusaikaa. Hankintoja ei saa pilkkoa eriin hankintalain säännösten ja kilpailuttamisvelvoitteen kiertämiseksi.
Mikäli kynnysarvo on laskettu väärin, markkinaoikeus voi kumota hankintapäätöksen, jolloin tarjouskilpailu joudutaan toteuttamaan uudelleen.
Hankintaklinikka – Ensiapu hankinnan tai tarjouksen haasteisiin
VALO Partners Asianajotoimisto tarjoaa kokonaisvaltaista tukea, ennakollista riskienhallintaa ja käytännönläheistä neuvontaa hankintaprosessien aikana sekä yrityksille että hankintayksiköille.
Voit olla hankintajuristeihimme yhteydessä suoraan Hankintaklinikan kautta. Saat tilanteeseesi asiantuntijan näkemyksen nopeasti – ja maksutta. Jos kyseessä on laajempi kokonaisuus, arvioimme tilanteen ja tarjoamme selkeät ratkaisuvaihtoehdot.
Ota yhteyttä hankinta-asiantuntijoihimme!
-Kiira Koponen, hankintajuristi